Hermostosi vaikuttaa jaksamiseen työssä ja työympäristö hermostoosi – tunnistatko kolme eri hermostollista tilaa?

Oman hermoston tuntemus antaa oivalluksia sekä omaan jaksamiseen työpaikalla että koko työyhteisön kukoistukseen. Tunnistatko milloin olet turvan tilassa, stressitilassa tai lamaantumisen tilassa? 

Autonominen hermosto yrittää pitää meidät turvassa

Stephen Porgesin polyvagaaliteoria (1994) on viimeisten vuosikymmenten aikana tuonut runsaasti lisäymmärrystä autonomisen hermoston toimintaan. Sitä voi hyödyntää sekä itsetuntemuksen välineenä että auttamaan koko työyhteisön menestystä. 

Autonominen hermosto säätelee tahdosta riippumatta eri elintoimintoja aina sydämen lyönneistä hengitykseen ja ruoansulatusjärjestelmään. Autonomista hermostoa ohjaa neuroseptio eli alitajuinen sisäinen uhkien skannausjärjestelmä, jonka tehtävä on pitää meidät turvassa. Se tarkkailee jatkuvasti sekä ulkoista että kehon sisäistä ympäristöä ja päättää sen mukaisesti, minkälaista autonomisen hermoston tilaa tarvitaan. 

Autonomisen hermoston tiloja on polyvagaaliteorian mukaan kolme: turvan ja sosiaalisen liittymisen tila (vagushermon ventraalis-vagaalinen haara), ylivireinen pakene ja taistele -stressitila (vagushermon sympaattinen haara) ja alivireinen lamaantumisen tila (vagushermon dorsaalis-vagaalinen haara). 

Nämä kolme eri tilaa ovat hierarkkisia eli evoluutiossa turvaamme varjelemaan ensimmäisenä on syntynyt dorsaalis-vagaalinen lamaantumisen tila (esimerkiksi matelija kuoreensa vetäytyneenä), toisena sympaattisen hermoston pakene ja taistele -tila (esimerkiksi pakoon juokseva antilooppi) ja viimeisenä ventraalis-vagaalinen turvan ja sosiaalisen liittymän tila (esimerkiksi lauman turvaan nojaava esi-isämme).

Tänä päivänä uhkat ovat erilaisia, hermoston mekanismi sama

Tämä miljoonien vuosien saatossa syntynyt alitajuinen mekanismi vaikuttaa meissä tänäkin päivänä. Vaikka tietoinen ajattelumme onkin kehittynyt, kun turvaamme uhataan, se alkaa alitajuisesti suojella meitä vieden autonomista hermostoa automaattisesti eri tilojen välillä. 

Nykyisin sisäinen neuroseptio saattaa katsoa uhaksi vaikka lähestyvät deadlinet, esiintymisen ison yleisön edessä tai yksinkertaisesti liian täyden arjen, jossa ei ole tilaa palautumiselle. Myös ei-rakentava kommunikaatio työpaikalla, liian hälisevä työympäristö, epävarmuus tai muutos saattavat laukaista hermoston uhkatilan. Jokaiselle meille on yksilöllistä, mitä neuroseptio uhaksi katsoo ja mitä ei. 

Optimaalisessa tilassa ihminen liikkuu eri hermostollisten tilojen välillä joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti vaaraan reagoiden, mutta myös uskaltautuen kokea turvaa, kun vaaraa ei ole. Nykymaailmassa saatamme kuitenkin jumiutua pitkäksikin aikaa ylivireiseen stressitilaan ja tällöin uhkana on uupuminen ja erilaiset terveydelliset haasteet. Lisäksi tämä vaikuttaa lähes kaikkiin elämämme osa-alueisiin sosiaalisista suhteista luovuuteen ja päätöksenteosta yleiseen elämän tyytyväisyyden kokemukseen. Sen takia on tärkeää sekä kehittää itsetuntemusta ja oman hermoston säätelytaitoja että parantaa työyhteisön puitteita ja kanssasäätelyä niin, että se tukee turvan tilaan palaamista. 

Oletko turvan tilassa, stressitilassa vai lamaantunut?

Itsetuntemusta kehittämällä voit oppia tunnistamaan, missä hermostollisessa tilassa kulloinkin olet ja säätelemään omaa hermostoa. Esihenkilönä voit myös tunnistaa eri hermostollisen tilojen merkkejä työntekijöissä ja auttaa heitä hermoston kanssasäätelyssä. Johtajana saat hermostotilojen tunnistamisesta tärkeää informaatiota siitä, tukevatko organisaation rakenteet ja toimintatavat työyhteisön menestystä. 

Ensimmäisen askel on aina itsetuntemus eli pysähtyminen havainnoimaan ja tiedostamaan, mitä omassa kehossa ja mielessä tapahtuu.  

Missä näistä hermostollisista tiloista sinä työpäiväsi vietät?

Hermoston säätely tarkoittaa palaamista turvan tilaan

Yksilönä voit auttaa hermostosi palautumista turvan tilaan monilla eri tavoilla – tätä kutsutaan hermoston säätelyksi. Erilaiset läsnäolo- ja hengitysharjoitukset, rauhallinen liike, hermostoharjoitukset, läsnäolo luonnossa, oma tai läheisen kosketus tai mielen purkaminen turvalliselle ystävälle saattavat toimia hermostoa rauhoittavasti. 

Työpaikalla hermostoa voivat rauhoittaa sinulle sopiva työympäristö tai työskentelyaika, lyhyemmät tai pidemmät tauot, tietoisuuden tuominen omaan kehoon, yhteys työkavereiden kanssa tai vaikkapa rauhoittava musiikki. 

Erilaiset hermostollisen säätelyn keinot toimivat yksilöllisesti ja siksi on hyvä oppia tunnistamaan, miten oma hermosto toimii ja miten voi mahdollisimman usein palautua turvan tilaan.

Mari Rasimus
Työyhteisövalmentaja

Lähteet: Stephen Porges, Deb Dana, Laura Janger-Laitio / Hima Happiness

Haluatko valmennusta palautumiseen? Ota yhteyttä!

Palautumisen avaimet – kestävän työelämän uusi näkökulma -valmennuksessa opettelemme tunnistamaan hermoston eri tiloja ja ennaltaehkäisemään haitallista stressiä ja työuupumusta sekä vaikuttamaan siihen, että työskentelyolosuhteet tukevat palautumista ja turvan tilaan palaamista. Jos aihe kiinnostaa, jätäthän tähän yhteystietosi, niin olemme sinuun yhteyksissä.