Hiljainen stressi työpaikalla
Työpäivän päätteeksi olo on väsynyt, tyhjä ja kenties vetämätön. Päivä on sujunut ihan hyvin. Kukaan ei varsinaisesti valita. Ihmisten kesken ei ole konflikteja ja silti ilmassa ja tekemisessä leijuu näkymätön raskaus. Ilta taitaa mennä sohvalla tai screenillä. Tätä voi olla hiljainen stressi työpaikalla tai tiimissä, josta kukaan ei sano mitään, mutta jota moni kantaa tietämättään tai tunnistamattaan kehossaan ja mukanaan.
Miksi tämä on niin yleistä?
Tutkimusten mukaan pitkittynyt, sanaton stressi liittyy usein matalaan psykologiseen turvallisuuteen. Harvardin professori Amy Edmondsonin mukaan psykologinen turvallisuus tarkoittaa sitä, että työyhteisössä voi ottaa sosiaalisia riskejä, esimerkiksi kertoa olevansa kuormittunut tai väsynyt ilman pelkoa leimautumisesta. Jos ja tätä turvaa ei ole, ihmiset eivät sano mitään.
Työterveyslaitoksen (2023) mukaan juuri tämä vaikeneminen voi johtaa siihen, että stressi muuttuu “hiljaiseksi ylikuormitukseksi”. Se ei näy mittareissa, mutta alkaa tuntua kehossa, mielessä ja vuorovaikutuksessa. Ensimmäisiä merkkejä voi olla ilon ja keveän vuorovaikutuksen vähentyminen, katsekontaktien harveneminen ja kaventunut ja väritön puhe.
Miksi sitten emme puhu?
Syitä tähän voi olla monia:
- Ei haluta olla se, joka “valittaa”.
- Pelätään, että oma ammattimaisuus kyseenalaistetaan.
- On totuttu ajatukseen, että työ on aina raskasta.
Normalisoinnin ilmiö selittää tätä: kun kuormitus jatkuu pitkään, siitä tulee “uusi normaali”. Silloin ihminen ei enää edes huomaa, kuinka paljon kantaa harteillaan. Valitettavasti pysähdys tulee ennemmin tai myöhemmin, kun keho tai mieli pysäyttää.
Stressi on aina viesti
Neurotieteen näkökulmasta stressi on elimistön keino varautua haasteisiin. Se aktivoi ja saa meidät toimimaan, mutta kun stressijärjestelmä käy ylikierroksilla pitkään, aivojen etuotsalohkon (päätöksenteko, luovuus) toiminta heikkenee ja tunnesäätely vaikeutuu.
Tämä ei ole merkki heikkoudesta, vaan siitä, että järjestelmä on tehnyt töitä yli kapasiteettinsa.
Miten hiljaisesta stressistä voi puhua ääneen?
Ensimmäinen askel on tunnistaa se ja se vaatii keskustelua.
- “Miltä sinusta tuntuu juuri nyt?”
- “Mikä on vienyt energiaa viime aikoina?”
- “Mikä auttaisi palautumaan?”
Vaikka nämä kysymykset saattavat tuntua aluksi vierailta, tutkimukset (mm. GALLUP, 2022) osoittavat, että empatia ja kuulluksi tuleminen lisäävät työn imua ja vähentävät työuupumuksen riskiä. Meidän täytyy opetella (tunteista)puhumisen kulttuuria myös työpaikoilla.
Palautuminen ei ole vain yksilön vastuulla
On hyvin tiedossa, että uni, liikunta ja tauot tukevat jaksamista. Mutta palautuminen ei ole vain yksilön tehtävä, se on myös työyhteisön kulttuurinen kysymys.
Kun organisaatioissa luodaan tilaa palautumiselle, esimerkiksi vähentämällä turhaa kiirettä, suojelemalla keskittymistä ja työntekoa, sallimalla rajojen asettamisen ja jakamalla kuormitusta, työntekijöiden kokonaiskuormitus vähenee merkittävästi (Työterveyslaitos, 2023).
Hiljaisuus on aina kutsu pysähtyä
Hiljainen stressi ei huuda, se kuiskaa. Sitä voi olla vaikea kuulla, näyttää tai tunnistaa.
Valmennuksissa näemme usein, kuinka iso vaikutus on sillä hetkellä, kun joku uskaltaa sanoa: “Mä en jaksa enää samalla tavalla.” Silloin tapahtuu jotain tärkeää: yhteys palaa, kuunteleminen alkaa, ilmapiiri pehmenee. Ja sen jälkeen on jo vähän helpompi hengittää.
Jos tunnistat tästä jotain tai teksti puhuttelee sinua, me Avartajissa teemme työtä suurella sydämellä, vahvalla ammattitaidolla ja rakkaudella juuri näiden asioiden parissa. Autamme työyhteisöjä löytämään sanat hiljaiselle stressille, vahvistamaan psykologista turvallisuutta ja rakentamaan arkea, jossa palautuminen on yhtä tärkeää kuin kasvu ja tulokset.
Ole yhteydessä. Etsitään ja löydetään ratkaisuja, jotka näkyvät ja tuntuvat arjessa – ratkaisuja, jotka muuttavat, rakentavat ja vahvistavat kulttuuria sekä työntekemisen tapaa. Yhdessä.
Noora Palokankare
Työyhteisövalmentaja, lyhytterapeutti
Miten vahvistetaan työyhteisötaitoja, jotka luovat psykologista turvallisuutta ja sujuvaa yhteistyötä?
Suosittelemme tutustumaan työyhteisötaitovalmennukseemme, joka tarjoaa konkreettisia keinoja parantaa vuorovaikutusta, ratkaista ristiriitoja ja hyödyntää jokaisen vahvuuksia. Valmennus tukee myönteisen organisaatiokulttuurin rakentamista, vahvistaa tiimityötä ja lisää motivaatiota – luoden työyhteisön, jossa tavoitteet saavutetaan yhdessä.
