Kiintymyssuhdemallit työelämässä
Työpaikka on ihmissuhteita täynnä. Kun ihminen ajattelee työtään, alkaa melko pian nousta pintaan pomo ja työkaverit. Usein kiintymyssuhdemallit liitetään läheisiin ihmissuhteisiin; omaan parisuhteeseen tai suhteeseen omiin lapsiin. Mutta nykyään tiedetään että kiintymyssuhdemallit pelittävät kaikessa vuorovaikutuksessa.
Perusymmärrys eri kiintymyssuhdemalleista on siis hyödyksi myös työpaikalla. Otetaan tähän lyhyt katsaus eri mallien erityispiirteisiin.
Turvallinen kiintymyssuhdemalli
Kollega joka on avoin ja luottavainen; tiedät millä tuulella hän on! Hän on valmis pyytämään ja antamaan tukea. Mutta kun avun tarpeessa olevat työkaverit puskevat pyytämään apua väärään aikaan, eli kun hänellä on kädet täynnä, hän ilmaisee asian selkeästi ja ilman draamaa: Autan sinua mielelläni tunnin kuluttua taikka huomenna. Eli, terveet rajat on olemassa, ja ne suojelevat turvallisen kiintymyssuhdemallin omaavaa ylikuormittumiselta.
Tarpeet pähkinänkuoressa:
Jokainen tarvitsee tasapainoa tunneyhteyden ja henkilökohtaisen tilan välillä. Vaikka tunneyhteyksien luominen on turvallisesti kiintyneelle vaivatonta, hänkin tarvitsee omaa tilaa ja työrauhaa.
Ahdistunut kiintymyssuhdemalli
Kollega joka on ahdistukseen taipuvainen ja tarvitsisi jatkuvaa vahvistusta. Istuu myöhään töissä, hoitaa asiat pilkuntarkasti, ja välillä muidenkin puolesta. Vastapainoksi hän kaipaa hyväksynnän ilmaisuja kehujen ja palautteen muodossa. Siinä missä turvallisesti kiintynyt pystyy pyytämään apua, ahdistuneen kiintymyssuhdemallin omaavan on vaikea pyytää apua selkeästi ja suoraan; sen sijaan hän ilmaisee epävarmuuttaan kiertelevästi, hylkäämisen pelossa. Burnoutin riski on todellinen.
Vahvuudet:
Itsekriittisenä hän kehittää itseään alituisesti, on työhönsa paneutunut ja kyvykäs. Hän on reflektoiva ja hänellä on kykyä ymmärtää muitten tiimijäsenten tunteita. Nämä työntekijät antavat mielellään tukea muille ja luovat työpaikalle vähemmän kitkaa.
Tarpeet pähkinänkuoressa:
Kommunikaation on oltava avointa. On siis tärkeää, että löytyy tilaa rehellisyydelle ja haavoittuvuuden sallimiselle, jossa tunteita ja tarpeita uskalletaan ilmaista ilman pelkoa torjutuksi tulemisesta. Tämä luo sitä emotionaalista turvaa, jota ahdistuneesti kiintynyt tarvitsee voidakseen toimia optimaalisesti.
Välttelevä kiintymyssuhdemalli
Se itsevarmalta tuntuva, viileähkö kollega, joka ehkä heittää läppää mutta kuitenkin on syvimmiltään vaikeasti lähestyttävä. Koska tunteet voivat olla hänelle haastavia käsitellä, hän voi sortua kaikentietävään asenteeseen, sen sijaan että olisi utelias toisten ajatuksia ja tunteita kohtaan. Välttelevä on itsenäinen, ei pyydä apua ja tuskin on ensimmäisenä sitä antamassakaan. Kaikki kumpuaa siitä, että hän tiedostamattaan pyrkii suojelemaan omaa haavoittuvuuttaan.
Vahvuudet:
Välttelevän voimavaroihin kuuluu itseluottamus, strateginen ajattelu.
Tämä työntekijä on nopea toimimaan kriisitilanteissa. Hän on vahva itsenäisyyttä vaativissa tehtävissä ja hoitaa fokusoidusti tehtävät maaliin. Edistää tehokkuutta työpaikalla.
Tarpeet pähkinänkuoressa:
Oma tila ja autonomia ovat tärkeitä, tasapainossa asteittain ja hitaasti etenevän yhteyden kanssa. On ymmärrettävä antaa näiden kollegoiden rauhassa lämmetä yhteyteyteen muitten kanssa, sen verran kuin tuntevat tarvetta.
Sekamuotoinen kiintymyssuhdemalli (Pelokas-välttelevä)
Tässä ihmissuhdemallissa yhdistyvät kaksi edeltävää mallia – eli ahdistuneisuus ja vältteleminen. Ailahtelevuus on tavallista; välillä tämä kollega pystyy liittymään työkavereihin, tehden yhteistyötä, ja sitten taas vetäytyy omiin oloihinsa. Tämä ennalta-arvaamattomuus saatetaan tulkita epäluotettavuudeksi; syy on kuitenkin siinä, että henkilö kurottaa yhteyttä kohti samalla peläten torjutuksi tulemista. Työpäivän arjessa turvallisesti kiintynytkin vuorottelee liittymisen ja vetäytymisen välillä, mutta ero on siinä, että sekamuotoisesti kiintynyt ei ole tämän liikehdinnän kanssa emotionaalisesti sinut. Siihen liittyy kipua tai epävarmuutta sillä sen myötä voi triggeröityä aikaisempia vaikeita kokemuksia.
Vahvuudet:
Sekamuotoisessa kiintymysmallissa loistetaan työpaikalla monenlaisissa tilanteissa, koska omataan kyky valita sopiva kommunikaatiotyyli. Nämä henkilöt pystyvät yksilösuorituksiin mutta heistä löytyy myös empatiaa ja kommunikaatiotaitoja.
Tarpeet pähkinänkuoressa:
Sekamuotoisesti kiintyneet voivat parhaiten silloin kun he saavat emotionaalista turvaa; yhteyden kokemuksia on hyvä saada rakentaa rauhassa ja omaa tahtia, mutta tuki ja rohkaisu ovat tervetulleita.
Superpowers
Kun luet kiintymyssuhdemalleista tunnistat mahdollisesti itseäsi, tai kollegoitasi. On muistettava etteivät nämä mallit ilmaise patologiaa – eli niissä on paljon luonnollista ja tervettä! Kuka jaksaa työpaikalla koko ajan olla auki ja kohdattavissa? Kuka ei tarvitsisi välillä vahvistusta ja kehuja?
Kun tutkailemme itseämme ja kollegoitamme kiintymyssuhdemallien näkökulmasta voimme kuitenkin kerryttää ymmärrystä niille piirteille jotka eivät meillä itsellämme ole dominoivia. Jokainen toivoo syvimmiltään yhteyttä mutta meillä on erinäköiset esteradat juostavana.
Kiintymyssuhdemallien tutkiskelua voi myös käyttää itsetuntemuksen vahvistamiseen. Kun huomaamme itsessämme kiintymyssuhdemallien tyylistä käyttäytymistä voimme lähteä kehittämään toimintaamme haluttuun suuntaan. Puhutaankin viidennestä mallista, josta voisi käyttää termiä ‘saavutettu turvallinen kiintymysmalli’.
Työyhteisövalmennus voi olla keino lisätä turvalliseen kiintymyssuhdemalliin suuntaavia toimintatapoja työyhteisössä. Kollegiaalisella tasolla kiintymyssuhdemallityöllä voidaan kasvattaa empatiaa työtovereiden toimintamalleja kohtaan sekä syventää tietoisuutta omasta käyttäytymisestään. Esimiestasolla taas kiintymyssuhdemallien ymmärtäminen on tehokas johtajuustyökalu.
Hanna Salmi
Toimintaterapeutti ja työyhteisövalmentaja
Emma Fogelholm
Psyykkinen valmentaja ja työyhteisövalmentaja
