Konfliktit työyhteisössä – uhka vai mahdollisuus?
Sana “konflikti” herättää usein kielteisiä mielikuvia: ajattelemme helposti riitaa, syyttelyä, jännitteitä ja kuormitusta. Moni meistä pyrkii välttelemään konflikteja arjessa ja työyhteisössä viimeiseen asti. Moni jopa toivoo niiden katoavan itsestään. Tosiasia kuitenkin on, että siellä missä ihmiset elävät ja työskentelevät yhdessä – erilaisine tavoitteineen, näkemyksineen ja persoonineen – syntyy väistämättä myös erimielisyyksiä ja ristiriitoja.
Mutta mitä jos konflikti ei olisikaan pelkkä uhka työhyvinvoinnille ja tehokkuudelle? Voisiko siihen kätkeytyä myös jotain arvokasta? Voisiko konflikti olla uhan sijaan mahdollisuus – mahdollisuus oppia, kehittyä ja vahvistaa työyhteisöä?
Tässä blogissa haluan pohtia, miten psykologinen turvallisuus ja valmennukselliset menetelmät voivat auttaa meitä kääntämään potentiaalisesti tuhoavat tilanteet rakentaviksi oppimiskokemuksiksi – luoda ja tuoda tiimiin psykologista turvaa ja resilienssiä.
Konfliktien kaksiteräinen miekka
Konfliktit ovat kuin kaksiteräinen miekka. Väärin käsiteltynä tai kokonaan käsittelemättä jätettynä ne voivat olla äärimmäisen tuhoisia:
- Ne rapauttavat luottamusta ja heikentävät ihmissuhteita.
- Ne syövät energiaa ja laskevat työmotivaatiota.
- Ne lisäävät stressiä ja voivat johtaa uupumukseen.
- Ne voivat lamaannuttaa päätöksenteon ja heikentää tuottavuutta.
- Ne voivat polarisoida tiimin ja johtaa huonoon työilmapiiriin.
Mutta kun konflikti kohdataan avoimesti, kunnioittavasti ja rakentavasti, se voi muuttua voimavaraksi:
- Se voi tuoda esiin piileviä ongelmia ja epäkohtia prosesseissa tai rakenteissa.
- Se voi selkeyttää rooleja, vastuita ja odotuksia.
- Se voi synnyttää uusia ideoita ja innovaatioita, kun erilaiset näkökulmat kohtaavat.
- Se voi parantaa viestintää ja yhteistyötä, kun opitaan puhumaan vaikeistakin asioista.
- Se voi vahvistaa tiimihenkeä ja luottamusta, kun huomataan, että erimielisyyksistä voidaan selvitä yhdessä.
Psykologinen turvallisuus – Perusta rakentavalle konfliktinratkaisulle
Avainasemassa konfliktien kääntämisessä mahdollisuuksiksi on psykologinen turvallisuus. Se tarkoittaa jaettua uskomusta siitä, että tiimissä on turvallista ottaa riskejä – uskaltaa esittää kysymyksiä, ilmaista eriäviä mielipiteitä, myöntää virheitä ja tuoda esiin keskeneräisiä ajatuksia ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta, rankaisusta tai arvostuksen menettämisestä.
Miksi tämä on niin tärkeää konfliktien kannalta?
- Varhainen puuttuminen: Psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä uskalletaan nostaa pienetkin erimielisyydet ja huolenaiheet esiin varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ne paisuvat suuriksi ongelmiksi.
- Rehellisyys: Kun ei tarvitse pelätä seurauksia, ihmiset uskaltavat puhua suoremmin ja rehellisemmin todellisista ongelmista ja tarpeistaan.
- Eri näkökulmien kuuleminen: Turvallinen tila kannustaa kaikkia osallistumaan keskusteluun ja tuomaan esiin oman näkökulmansa, mikä on välttämätöntä kokonaiskuvan ja kestävien ratkaisujen löytämiseksi.
- Oppiminen: Virheiden ja epäonnistumisten myöntäminen on helpompaa, jolloin niistä voidaan oppia yhdessä syyttelyn sijaan.
Ilman psykologista turvallisuutta konfliktit joko sivuutetaan, jolloin ne jäävät kytemään pinnan alle ja myrkyttämään ilmapiiriä, tai ne räjähtävät käsiin tuhoisalla tavalla.
Valmennukselliset menetelmät konfliktien käsittelyssä
Psykologisen turvallisuuden rakentamisen ja ylläpitämisen lisäksi valmennukselliset menetelmät tarjoavat konkreettisia työkaluja konfliktien rakentavaan käsittelyyn. Valmennuksellinen ote ei tarkoita sitä, että esihenkilön tai kollegan pitäisi olla terapeutti, vaan se tarkoittaa tiettyä asennetta ja viestintätapaa, joka keskittyy kuunteluun, ymmärryksen lisäämiseen, ratkaisujen löytämiseen ja oppimiseen.
Keskeisiä valmennuksellisia elementtejä ovat:
- Aktiivinen ja empaattinen kuuntelu: Keskity aidosti ymmärtämään, mitä toinen sanoo ja kokee, sen sijaan että valmistelisit omaa vastaustasi. Kysy tarkentavia kysymyksiä. Heijasta takaisin kuulemaasi varmistaaksesi, että ymmärsit oikein (“Kuulen sinun sanovan, että koet…”)
- Voimauttavat kysymykset: Esitä avoimia kysymyksiä, jotka siirtävät fokuksen syyllisten etsimisestä kohti tulevaisuutta ja ratkaisuja. Esimerkiksi: “Miltä hyvä ratkaisu tässä tilanteessa näyttäisi?”, “Mitä tarvitsemme, jotta voimme päästä eteenpäin?”, “Mitä voisimme tehdä toisin ensi kerralla?”, “Mitä voimme oppia tästä kokemuksesta?”
- Näkökulman vaihdon tukeminen: Auta konfliktin osapuolia asettumaan toistensa asemaan ja ymmärtämään tilannetta myös toisen näkökulmasta.
- Tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen: Konflikteihin liittyy aina tunteita. Niiden tunnistaminen, sanoittaminen ja hyväksyminen (huom: tunteen hyväksyminen ei tarkoita huonon käytöksen sietämistä tai hyväksymistä) voi auttaa purkamaan jännitettä ja lisäämään ymmärrystä.
- Ratkaisukeskeisyys: Pidä keskustelun fokus siinä, miten tilanne voidaan ratkaista ja miten voidaan edetä, sen sijaan että jäätäisiin jumiin menneisyyden vääryyksiin tai ongelmien vatvomiseen.
- Vastuunoton ja sitoutumisen edistäminen: Kannusta jokaista osapuolta pohtimaan omaa osuuttaan tilanteen syntymisessä ja ratkaisemisessa, sekä sitoutumaan sovittuihin toimenpiteisiin.
Konfliktit oppimisen polttoaineena
Kun työyhteisössä on riittävästi psykologista turvallisuutta ja käytössä valmennuksellisia työkaluja, konfliktit voivat muuttua arvokkaiksi oppimisen hetkiksi. Sen sijaan, että kysyisimme “Kenen syy tämä oli?”, voimme kysyä:
- Mistä tämä konflikti kertoo meille laajemmin?
- Onko rooleissamme, vastuissamme tai prosesseissamme epäselvyyksiä?
- Pitäisikö meidän parantaa viestintäkäytäntöjämme?
- Onko meillä erilaisia, piiloon jääneitä odotuksia?
- Puuttuuko meiltä resursseja tai tukea?
Näin käsiteltynä konflikti ei ainoastaan ratkea, vaan se tarjoaa mahdollisuuden kehittää toimintatapoja, vahvistaa yhteistyötä ja rakentaa entistäkin kestävämpää ja virtaavaa työyhteisöä. Se ei enää rapauta jaksamista, vaan voi parhaimmillaan jopa lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamusta siihen, että vaikeistakin asioista selvitään yhdessä.
Konfliktit ovat väistämätön osa työelämää. Niiden lopputulos – tuho vai kasvu – riippuu kuitenkin ratkaisevasti siitä, miten niihin suhtaudumme ja miten niitä käsittelemme. Luomalla psykologista turvallisuutta ja hyödyntämällä valmennuksellista otetta voimme muuttaa konfliktit pelkistä uhista arvokkaiksi mahdollisuuksiksi oppia, kehittyä ja rakentaa vahvempaa, luottamuksellisempaa ja lopulta paremmin voivaa työyhteisöä.
Uskalletaan siis kohdata ristiriidat rohkeasti, uteliaasti ja oppimishaluisesti – yhdessä.
Noora Palokankare
Työyhteisövalmentaja
Lyhytterapeutti
Miten vahvistetaan työyhteisötaitoja, jotka rakentavat luottamusta ja sujuvaa yhteistyötä?
Suosittelemme tutustumaan työyhteisötaitojen valmennukseemme, joka antaa koko työyhteisölle konkreettisia keinoja kehittää vuorovaikutusta, lisätä psykologista turvallisuutta ja vahvistaa yhteistä toimintakulttuuria. Valmennus tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja tilanteisiin, joissa yhteistyö takkuaa tai työilmapiiri kaipaa tukea – ja auttaa rakentamaan yhteisöä, jossa jokainen kokee tulevansa kuulluksi ja nähdyksi.
