Kun työ kuormittaa tunteita – Esihenkilön rooli tunnetyön johtamisessa

Esihenkilötyö on ennen kaikkea vuorovaikutustyötä ja palveluammatti. Siihen sisältyy jatkuvaa kuuntelemista, tukemista, palautteen antamista ja vaikeistakin asioista puhumista. Näitä tilanteita yhdistää yksi asia: ne ovat lähes poikkeuksetta tunnepitoisia. 

Silti tunteista puhutaan esihenkilötyössä yllättävän vähän. Usein keskustelu keskittyy strategioihin, tavoitteisiin tai suorituksiin, vaikka juuri tunteet vaikuttavat siihen, miten ihmiset motivoituvat, sitoutuvat ja kokevat työnsä merkitykselliseksi.

Tunnetyö on näkymätöntä – mutta kuormittavaa 

Moni esihenkilö tekee työssään intensiivistä tunnetyötä, tiedostaen tai tiedostamattaan. Hän kohtaa työntekijöiden huolia, pettymyksiä ja paineita, samalla kun säätelee ja moderoi omia tunteitaan. Tämä on juuri sitä, mitä tunnetyöllä tarkoitetaan: jatkuvaa tunnetilojen säätelyä, muiden tunteiden vastaanottamista ja niihin rakentavasti reagoimista. 

Kun työympäristö on epävarma, paineet kasvavat ja muutokset seuraavat toisiaan ilman kunnollista palautumista, tunnetyön kuormittavuus korostuu. Juuri siksi on tärkeää tunnistaa tunnetyön vaikutus ja rakentaa keinoja sen käsittelemiseen ja purkamiseen. 

Inhimillisyys vahvuutena 

Ensimmäinen askel tunnetyön johtamiseen on yksinkertainen, mutta ratkaiseva: salli itsellesi inhimillisyys. Esihenkilön ei tarvitse olla tunteeton tai jatkuvasti kontrollissa tai tilanne hallinnassa. Sen sijaan on arvokkaampaa ja rakentavampaa osata tunnistaa omia tunteitaan ja ymmärtää, mistä ne kumpuavat. 

Väsymys, turhautuminen tai epävarmuus voivat olla merkkejä siitä, että tunnetyön kuorma on ylittänyt kestävän rajan. Näitä merkkejä ei saa eikä pidä sivuuttaa, sillä ne ovat tärkeitä viestejä. 

Tunteet näkyväksi myös tiimissä 

Toinen keskeinen näkökulma on tunneilmapiiri. Esihenkilö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen ilmapiiri tiimissä vallitsee. 

• Onko tiimissä lupa puhua avoimesti? 

• Onko palautteelle ja epävarmuudelle tilaa? 

• Onko vaikeista asioista puhuminen turvallista, vai ohitetaanko ne kiireeseen vedoten? 

Tunteiden johtaminen ei tarkoita niiden ratkaisemista tai analysointia. Se tarkoittaa tilan antamista, kuuntelemista ja läsnäoloa. Usein jo se, että työntekijä tulee kuulluksi, riittää purkamaan kuormaa. Mutta tähän tarvitaan esihenkilö, joka on itse riittävän vakaalla pohjalla kohdatakseen toisten tunteita. 

Esihenkilö tarvitsee myös tukea 

Tunteiden kohtaaminen ei saa jäädä yksin yksilön harteille. Esihenkilö tarvitsee rinnalleen tukiverkoston, vertaistukea, mentorointia tai valmennusta, jossa omille kokemuksille ja tunteille on myös tilaa. Ei ole realistista odottaa, että esihenkilö tukee muita, jos hän jää jatkuvasti yksin omien tunteidensa kanssa. 

Tunnetaidot ovat vaikuttavaa ja vastuullista johtamista 

Tunnetaitojen kehittäminen ei ole bonus hyvään johtamiseen – se on sen ydin. 
Kun opimme tunnistamaan ja johtamaan tunteita, opimme johtamaan ihmisiä. 

Työyhteisössä, jossa tunnetyö otetaan osaksi arkea ja arjen keskusteluja, syntyy vahva pohja hyvinvoinnille, merkityksellisyydelle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Tällöin tunteita ei pelätä eikä piilotella, vaan niille annetaan lupa olla olemassa. Ja silloin tunnetyö ei enää ole yksittäisen esihenkilön taakkana, vaan koko työyhteisön voimavara. 

Miten tunnetaitoja voi kehittää? 

Avartajien tunnetaitotyöpajat tarjoavat käytännönläheisiä keinoja tunnetaitojen kehittämiseen, niin esihenkilön oman jaksamisen kuin koko tiimin hyvinvoinnin tueksi. 

Tunnetaidot eivät tarkoita vain tunteiden tunnistamista, vaan myös kykyä: 

• säädellä ja ymmärtää tunteita 

• olla aidosti läsnä 

• kuulla ja kohdata toinen ihminen 

• hyödyntää tunnetietoa rakentavasti osana arjen vuorovaikutustilanteita 

Valmennukset auttavat osallistujia syventämään ymmärrystään itsestään, hallitsemaan stressiä ja tukemaan omaa palautumistaan. Ne kehittävät taitoa tunnistaa sekä omia että muiden tunteita ja tunnereaktioita. Samalla vahvistuu itsetuntemus ja tietoisuus omista toimintatavoista, mikä on ratkaisevaa, kun tavoitteena on rakentaa luottamukseen ja avoimuuteen nojaava kestävä työyhteisö. 

Tunneilmapiiri vaikuttaa tulokseen ja kaikkeen siltä väliltä 

Tunteet vaikuttavat arjessa päätöksiin, ilmapiiriin ja työn mielekkyyteen. Ne muovaavat yhteistyötä ja suorituskykyä. Itse asiassa tutkimusten mukaan tunneilmapiiri voi selittää jopa 20–30 % organisaation liiketaloudellisesta tuloksesta. 

Kyse ei siis ole vain yksilön jaksamisesta – vaan koko organisaation menestyksestä. 

Rakennetaan tunneälykästä esihenkilötyötä ja työyhteisöä – yhdessä 

Kun tunnetaidot nivoutuvat osaksi esihenkilötyötä ja yrityskulttuuria, syntyy aivan uudenlainen suhde työhön ja sen haasteisiin. Työntekijöille avautuu mahdollisuus purkaa kuormitusta rakentavasti, irtautua vanhoista selviytymismalleista ja luoda pohja kestäville, vaikuttaville työntekemisen- ja johtamistavoille. Tunnetaitoja voi oppia, harjoitella ja kehittää ja kun se tapahtuu, hyötyvät siitä koko työyhteisö ja organisaatio.

Haluatko vahvistaa esihenkilötyötäsi tai organisaatiotasi tunnetaitojen avulla? 

Avartajien tunnetaitovalmennukset tarjoavat konkreettisia työkaluja läsnäolon, vuorovaikutustaitojen, itsesäätelyn ja palautumiskyvyn kehittämiseen. Valmennukset voidaan toteuttaa organisaatiokohtaisesti tai osana laajempaa johtamisen tai työyhteisön kehittämistä. 

Ota yhteyttä – rakennetaan yhdessä hyvinvoivaa ja tunneälykästä työyhteisöä. 

Noora Palokankare
Työyhteisövalmentaja ja lyhytterapeutti