Miksi tietoisuustaidot kuuluvat työyhteisöön

Tietoisuustaidot on melko trendikäs ja historiallisesti uusikin käsite, aiheesta joka on yhtä vanha kuin ihmisyys itse. Tarve tietoisuustaidoille kumpuaa syvimmillään sen tiedostamisesta, että oma mielemme pystyy tuottamaan meille paljon kärsimystä! Jo Buddha harjoitti tietoisuustaitoa nimeltä meditaatio juurikin ymmärryksestä, että valtoimenaan säntäilevä mieli vie meiltä sekä iloa että elinvoimaa.

Vuosisatojen vieriessä yhteiskuntamme on kehittynyt aina vaan mielen ylikeittämistä ruokkivaan suuntaan. Tahti on tiivistynyt ja aivomme joutuvat lajittelemaan tietoa, joka tulvii kaikkialta. Stressaantunut mieli pomppii asiasta toiseen, huolestuu, menee lukkoon ja kiehuu yli. Kiirehdimme ollaksemme tehokkaampia, mutta aivotutkimus osoittaa sen mustaa valkoisella – prosessorimme takkuilee stressitilassa. Jos opimme rauhoittamaan mielemme, voimme nopeasti paremmin ja työsuorituksemme paranevat huomattavasti. Rento mieli onkin tehokas mieli.

Miten olemmekaan ajautuneet tilanteeseen, missä monella on alitajuntainen käsitys siitä, että tauotta työtä tekevä, kalenterinsa ylikuormittava työntekijä on pomon arvostama työn sankari? Sairauspoissaolot loppuunpalamisineen puhuvat kuitenkin karua kieltään ja työyhteisöissä hyvinvointia aletaan tarkastella tosissaan jo ihan tulosten vuoksi.

Entä konkretia?

Mutta miten käy työtehtävien hoitaminen jos lähdetään zenittämään työaikana? Yleinen harhaluulo on, että tietoisuustaitojen harjoittaminen on ajallisesti vaikea sijoittaa työpäivään. Itse asiassa entisajan tupakkatauot, joille lappasi yli puolet osastosta tunnin välein, toimivat addiktion tyydyttämisen ohessa juurikin mindfulness-taukoina! Oikeutuksena ottaa työyhteisön hyväksymä minitauko.

Minitauot ovat keskiössä tietoisuustaidoissakin. Miksi? Mielen ylikeittämistä hillitään tehokkaasti lyhyilläkin tauoilla. Ja mitä tauko syvimmillään tarkoittaa? Tietoisuustaitojen näkökulmasta sitä, että aivojen toimintatasoa, sen toiminnan frekvenssiä, tietoisesti hidastetaan hetkeksi.

Kun käytämme aivojamme työlle tyypillisellä järjestelyn, ongelmanratkaisun ja kommunikoinnin frekvenssillä, aivot toimivat beta-aalloilla. Jos oppii rauhoittamaan mielen muutamaksikin minuutiksi, frekvenssi laskee tilaan joka lataa aivojen energia-akut sangen tehokkaasti. Tauon harjoittajalle se tuntuu pieneltä hetkeltä rauhaa ja hiljaisuutta vilskeen keskellä. Käytännössä tietoisuustaitoja käytetäänkin työn lomassa tiputtaen mikroannoksina koska niitten on todettu lisäävän tehokkuutta. Puhumatta mielekkyydestä ja jaksamisesta.

Esimerkkejä mielen rauhoittamiseen sopivista tekniikoista työympäristössä:

• Mindfulness-mikrotauot (jo minuutti, pari raikastaa mieltä)
• 5min meditaatio
• 5-10min hypnoterapeuttinen mielikuvamatka
• 5min hengittely

Entä some-tauot?

Ennen luonnollisia taukoja oli enemmän, eivätkä ne täyttyneet somella. Mieli pääsi huomaamatta nollaamaan ja rentoutumaan siirtymissä, tehtävien välissä. Nykyihminen nappaa tauolla älylaitteen käteensä ja kokee ottavansa sen avulla etäisyyttä töihin. Valitettavasti aivotutkimus osoittaa myös sen, että mukavat videopätkät, uutispläjäykset ja viestittely laukaisevat aivotoimintamyrskyn rentoutumisen sijaan. Hermosto ei saa taukoa. Syytä ei usein tiedosteta, olo vaan on yhä uupuneempi.

Raaka totuus on se, että nyky-yhteiskunnassa jokaisen harteilla on yhä suurempi vastuu oman mielen hygieniasta. On vaan oltava kykyjä, joihin harvan kotiympäristö lapsuudessa kouli, puhumattakaan siitä että koulut olisivat opettaneet. Tietoisuustaitojen tärkeyden tiedostava työympäristö voikin olla ensimmäinen paikka, jossa ihminen oppii miten mielen hygieniasta voi, ja pitääkin, huolehtia jaksaakseen.

Tietoisuustaitojen luonnollisuus

Tietoisuustaidot eivät oikeastaan ole vaikeita, vaan ihmiseläimelle synnynnäisiä. Käytännönesimerkki luonnollisesta mindfulnesstilasta: Ihminen maalaa kesälomalla keskittyneesti aitaa eikä mieti silloin muuta. Tai istuu ongella ja antaa ajatusten ajelehtia.

Tehokas mindfulness-tauko on myös esimerkiksi tiskaaminen – mutta ei niin että kelailee työasioita, vaan keskittyen itse tekemiseen. Miltä vesi tuntuu sormilla? Miltä näyttää astioiden värit kun ne heijastelevat valoa ja miltä kuulostaa niiden kilinä toisiaan vastaan? Joku oppii keittämään kahvit tietoisesti, toinen käynnistää tietokoneen ja asettelee työpöydän mindfulness-tilassa.

Aistihavaintoihin uppoutuminen hetkeksi laskee aivojen värähtelyfrekvenssiä ja tuntuu sen jälkeen kirkkaammalta kun palaa ajatustensa äärelle. Samoin 5min minimeditaatio voi raikastaa kuin sisäinen suihku kesken kovan työpäivän.

Olemme yhteiskuntana siirtyneet niin kauas mielen luonnollisesta rentouttamisesta, että meidän on opeteltava se uudelleen. On opittava huomioimaan ajatteluaan, ja tunnistamaan hermostollisen ylikuormituksen merkit. Tietoisuustaidot eivät ole vaikeita oppia, mutta tietynlaisen sukelluksen ne vaativat jotta päästäisiin alkuun. Tähän sukeltamiseen voi saada tukea mm. lyhyen valmennusohjelman myötä, jossa tietoisuustaitojen mikrotauottamista työpäivään voidaan harjoitella vaikka koko työporukan voimin.

Emma Fogelholm
Psyykkinen valmentaja