Psykologinen turvallisuus työpaikalla – avain onnistumiseen
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa työyhteisön ilmapiiriä, jossa jokainen voi ilmaista ajatuksiaan, kysymyksiään ja mielipiteitään ilman pelkoa tuomitsemisesta tai rangaistuksesta. Turvallisuus työyhteisössä luo perustan avoimelle viestinnälle, yhteistyölle ja luovuudelle. Ne ovat pohja työyhteisön hyvinvoinnille ja tuloksellisuudelle. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä työntekijät uskaltavat ottaa riskejä, kokeilla uutta ilman pelkoa epäonnistumisen seurauksista.
Miksi psykologinen turvallisuus on tärkeämpää kuin koskaan?
Nykyajan työelämä on jatkuvan muutoksen ja epävarmuuden keskellä, mikä vaatii työntekijöiltä yhä enemmän joustavuutta ja kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin. Pandemia, etätyön yleistymisen ja teknologian nopea kehitys ovat tuoneet työyhteisöihin haasteita, jotka korostavat työntekijöistä huolehtimisen ja psykologisen turvallisuuden merkitystä. Kun työntekijät tuntevat olonsa turvalliseksi, he uskaltavat tuoda esille uusia ideoita ja kertoa huolistaan. Psykologisesti turvallinen työpaikka vähentää stressiä ja uupumusta sekä parantaa työhyvinvointia ja sitoutumista. Näinä aikoina psykologisen turvallisuuden edistäminen on paitsi työntekijöiden hyvinvoinnin, myös organisaatioiden kilpailukyvyn kannalta olennaista.
Psykologinen turvallisuus työpaikoilla – miten sitä voi edistää?
Psykologisen turvallisuuden rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii tietoista panostusta. Työyhteisöissä, joissa psykologinen turvallisuus on kunnossa, työntekijät uskaltavat tuoda esiin huolia ja uusia ideoita. Psykologinen turvallisuus lisää myös luottamusta ja yhteisöllisyyttä.
Seuraavassa on kahdeksan keinoa, joiden avulla työyhteisön turvallisuutta voi parantaa:
1. Avoin keskustelu ja vaikeidenkin asioiden kohtaaminen
Johtajan tärkeä taito on osata rakentaa avoimia, ratkaisukeskeisiä keskusteluja, joissa keskitytään ihmisen aitoon kohtaamiseen, kuuntelemiseen, ymmärtämiseen ja myönteisten ratkaisujen etsimiseen. Kuuntelemalla, keskittymällä toiseen ihmiseen ja hänen mielipiteisiinsä, voi osoittaa arvostusta ja rakentaa luottamusta. Se on pohja ilmapiirille, jossa ihmiset uskaltavat jakaa ajatuksiaan, jopa niitä kriittisiä, toimintaa kehittäviä ja eteenpäin vieviä mielipiteitä.
2. Selkeiden tavoitteiden asettaminen ja niissä onnistumisen tukeminen
Kun työntekijöillä on selkeät tehtävät, tavoitteet ja ymmärrys siitä, mitä heiltä odotetaan, työskentely muuttuu luottavaisemmaksi ja selkeämmäksi. Tavoitteissa onnistumista tuetaan esimerkiksi säännöllisillä kahdenkeskisillä keskusteluilla, joissa seurataan tavoitteen toteutumista, mahdollisia esteitä onnistumiselle ja keskitytään niiden poistamiseen sekä onnistumisen mahdollistamiseen. Taustalla on ajatus, että esihenkilö ja johtajat ovat työntekijöiden työn onnistumisen mahdollistaja ja tuki. Ilman sitä tukea onnistuminen on paljon vaikeampaa.
3. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen
Työstä saatu palaute on keskeinen osa kehitystä ja työssä onnistumisen mahdollistamista. Taitavasti annettu monipuolinen palaute auttaa kytkeytymään omiin vahvuuksiin ja onnistumisiin sekä hyödyntämään niitä omassa työssään. Hyvin annettu palaute palkitsee ja vahvistaa saajan itseluottamusta. Sen lisäksi se rakentaa työntekijän ja esihenkilön välistä luottamusta ja uskoa menestymiseen sekä työntekijän että koko työyhteisön menestykseen. Taitavalla palautteella voi olla ihmeitä tekevä voima ja siksi se on vahva väline työyhteisön turvallisuuden rakentamisessa.
4. Itsenäisen ja omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen
Työssä koetulla vaikutusmahdollisuuksilla ja autonomialla on todettu olevan selkeä yhteys parempaan työhyvinvointiin. Kun työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa työaikaan, työskentelytapaan, työn sisältöön ja toteutukseen sekä lisäämään omaa osaamistaan, se lisää työntekijöiden hallinnan ja pystyvyyden tunnetta. Työn itsenäisyys ja päätösvalta ovat erityisen tärkeitä silloin, kun työn vaativuus ja haasteellisuus ovat korkeita. Vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja työn korkea vaatimustaso tuottaa työntekijöille eniten stressiä. Autonomisestikin toimiva työntekijä tarvitsee esihenkilön säännöllistä tukea ja arvostusta, vaikkei hän sitä aina pyydäkään. Esihenkilön on tärkeää varmistaa, että työntekijällä on käytettävissään juuri hänen tarpeitaan vastaava tuki.
5. Vahvuuksien ja kyvykkyyksien tunnistaminen ja hyödyntäminen
Työntekijöillä on monenlaisia taitoja ja vahvuuksia. Mitä paremmin työntekijä ja koko työyhteisö tunnistavat jokaisen yksilölliset vahvuudet, sitä paremmin niitä voidaan hyödyntää yhteiseksi hyväksi. Vahvuuksien mukaan toimiminen innostaa ja antaa energiaa sekä yksilöille että koko työyhteisölle. Yksi tapa saada työntekijöiden vahvuudet näkyväksi on antaa yhteisessä tapaamisessa työkavereiden kertoa toistensa vahvuuksia ja kyvykkyyksiä. Vahvuustyöskentely antaa innostusta ja voimaa koko työyhteisölle – kaikki pääsevät loistamaan ja tulevat nähdyksi vahvuuksien kautta.
6. Yhteistyön edistäminen ja avoin tiedon jakaminen
Yhteistyö, avoin keskustelu ja tiedon jakaminen sekä yhdessä tekeminen hyvässä hengessä kaikkien eduksi vahvistavat merkittävästi työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta ja työyhteisön psykologista turvallisuutta. Yhteistyöhön kannustaminen ja yhteistyön mahdollisuuksien lisääminen kasvattavat yhteistä pääomaa ja ovat usein merkittävä pohja uusille innovaatioille. Jo pelkästään vapaamuotoisten keskustelumahdollisuuksien lisääminen ja niihin kannustaminen lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta.
7. Luottamuksen ja arvostuksen kulttuurin rakentaminen, virheiden salliminen
Luottamus ja kunnioitus ovat psykologisen turvallisuuden kulmakiviä. Erityisen merkittävää psykologisen turvallisuuden kannalta työyhteisössä on virheisiin suhtautuminen ja niiden seuraamukset. Seuraako virheistä rangaistuksia ja syyllisten etsintää vai ajatellaanko virheet yhteisinä oppimiskokemuksina, joissa lähdetään tutkimaan systeemiä ja korjaamaan sitä mahdollistaen onnistumisen seuraavalla kerralla. Yhteisvastuun kantaminen virheistä luo pohjaa turvallisuudelle sen sijaan, että virheistä kukaan työntekijä joutuu yksin vastuuseen. Systeemissä kaikki ovat mukana ja silloin kaikki kantavat myös vastuunsa yhdessä.
8. Ongelmien ja vaikeiden asioiden kohtaaminen ja käsittely
Konfliktit ja haasteet ovat luonnollinen osa työelämää. Psykologisen turvallisuuden kannalta ratkaisevaa on, miten ongelmat käsitellään. Ongelmat nostattavat yleensä aina tunteita ja haastavinta saattaa olla juuri niiden vaikeiden tunteiden kohtaaminen itsessään ja toisissa. Kun ongelmat ja niiden esiin nostattamat tunteet sallitaan, asiat otetaan puheeksi ja ne käsitellään rakentavasti löytäen yhteisiä ratkaisuja, ovat ongelmat ja kriisit mahdollisuus vahvistaa yhteistä luottamusta ja turvallisuuden tunnetta työyhteisössä. Parhaiten sitä edistää vahvistamalla esihenkilöiden ja tiimin jäsenten kyvykkyyttä kohdata ongelmia ja ratkaista niitä. Se on taito, jota voi oppia ja se harjaantuu kokemuksen myötä.
Mitä näistä keinoista teidän työyhteisöissänne voitaisiin edistää jo tänään?
Virpi Ilmakangas
Työyhteisövalmentaja
Artikkelin pohjana on käytetty seuraavia lähteitä:
Ilmakangas, Virpi & Takamäki, Merja 2024. Opinnäytetyö: Tunne- ja tietoisuustaitojen harjoittelun vaikutukset psykologiseen palautumiseen – nuorten työntekijöiden toiveet mielen hyvinvoinnin tukemiseen työyhteisöissä. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091125024
Bresmann, Henrik. & Edmondson, Amy 2022. Research: To Excel, Diverse Teams Need Psychological Safety. https://hbr.org/2022/03/research-to-excel-diverse-teams-need-psychological-safety
Ravishankar, Rakshitha 2022. A Guide to Building Psychological Safety on Your Team. Harvard Business review. https://hbr.org/2022/12/a-guide-to-building-psychological-safety-on-your-team
Rolstone, Gemma 2023. 9 Ways Leaders Can Create Psychology Safety at Work. Delphinium. https://delphiniumcc.co.uk/9-ways-leaders-can-create-psychology-safety-at-work/
Työkaluja psykologisen turvallisuuden vahvistamiseen
Suosittelemme tutustumaan yhteyden johtamisen valmennukseemme, joka antaa esihenkilöille ja johdolle käytännön työkaluja psykologisen turvallisuuden vahvistamiseen. Valmennus tarjoaa esihenkilöille työkalut psykologisen turvallisuuden luomiseen, jossa luottamus ja avoimuus vahvistuvat. Osallistujat oppivat käytännön keinoja, joilla he voivat rakentaa ilmapiirin, jossa jokainen tuntee olonsa turvalliseksi ja tiimityö tehostuu.