Reflektio – miksi se on avain ammatilliseen kasvuun ja kehitykseen

Reflektio on prosessi, jossa henkilö käsittelee ja peilaa kokemuksiaan ja oppimaansa päämääränään uudenlainen ymmärrys, kasvu ja kehitys. Oman ajattelun, tunteiden ja toiminnan tarkastelun kautta lisääntyy tietoisuus omista vahvuuksista ja kehityskohteista. Reflektio auttaa ymmärtämään, miten omat kokemukset vaikuttavat tuleviin päätöksiin ja toimintaan. 

Refleksiivisyyteen liittyy halu ymmärtää ilmiöitä tai omaa toimintaansa osana kokonaisuutta. Tämä uteliaisuus ja ihmettely avaavat uusia näkökulmia ja edistävät oppimista. Reflektio on elinikäisen oppijan ydintaito, joka edistää ja nopeuttaa oppimista monella tavalla. Se auttaa tiedostamaan omia rajoittavia uskomuksia ja mahdollistaa niiden haastamisen, mikä puolestaan johtaa henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen. 

Reflektiivinen kehä

Yksi tunnetuimmista reflektiivisen prosessin malleista on Graham Gibbsin reflektiivinen kehä.  

Reflektiivinen kehä tarjoaa rakenteen, jonka avulla voit syventää omaa oppimistasi ja kehittää toimintaasi. Se auttaa tarkastelemaan kokemuksia eri näkökulmista, jotta voit oppia niistä ja tehdä parempia valintoja tulevaisuudessa. Näin voit käyttää kehä-mallia itseesi ja kehityksesi tueksi: 

1. Kuvaus — Mitä tapahtui?   

Aloita objektiivisella kuvauksella tapahtuneesta. Mikä oli tilanne? Mitä tapahtui? Ja Keitä oli mukana? Tavoitteena on koota faktat ilman tunteiden tai tulkintojen väliintuloa. Tämä vaihe auttaa sinua hahmottamaan perusasiat ja asettamaan pohjan jatkopohdinnalle. 

2. Tunteet — Mitä ajatuksia ja tunteita tilanne herätti? 

Reflektioprosessin toisessa vaiheessa havainnoit omia ajatuksiasi ja tunteitasi tilanteen aikana. Mitä ajatuksia itselläni syntyi? Mitä tunteita tunnistit itselläsi?  

3. Arvio — Miten ymmärsin tilanteen?  

Arvioinnissa pohditaan, miten tilanteen ymmärsit ja mitä voisit ehkä ajatella eri tavalla. Mistä muista näkökulmista tilannetta voisi katsoa? Mikä meni hyvin ja missä kenties olisi parantamisen varaa? Tämä vaihe auttaa sinua näkemään monipuolisesti, miten omat toimintasi ja valintasi vaikuttivat lopputulokseen ja tunnistamaan mahdollisia kehityskohteita. 

4. Päätelmä — Mitä voin oppia tästä?  

Tässä vaiheessa pohdit, mitä oppimista tilanteesta voisi ammentaa. Mitä olet oppinut omasta toiminnastasi? Millaisia oivalluksia tilanne herätti ja miten nämä opit voivat muuttaa tulevia päätöksiäsi ja toimintatapojasi? Oivallukset auttavat jäsentämään oppimista, jotta se voi tukea jatkuvaa kehitystäsi. 

5. Toimintasuunnitelma — Miten voin toimia toisin?  

Viimeisessä vaiheessa luot käytännön toimintasuunnitelman: mitä aiot muuttaa omassa toiminnassasi? Mitä konkreettisia toimenpiteitä voit tehdä, jotta vältät samoja virheitä ja kehityt? Tämä vaihe vie reflektion käytäntöön, sillä suunnitelma auttaa sinua soveltamaan oppimaasi ja kehittymään tulevaisuudessa. 

Reflektion ja toiminnan suhde – ajattelu yksin ei riitä

Reflektio ei ole pelkästään ajattelun harjoitus, vaan sen varsinainen arvo syntyy, kun oivallukset siirtyvät käytännön toimintaan. Ilman konkreettisia muutoksia reflektio voi jäädä vain ajatusten pyörittelyksi ilman vaikutusta työelämään tai henkilökohtaiseen kasvuun. Siksi on tärkeää, että reflektiosta seuraa toimintasuunnitelma: Mitä teen toisin ensi kerralla? Miten sovellan oppimaani käytännössä? Tavoitteena ei ole pelkkä ymmärrys, vaan kehittyminen ja paremmat toimintamallit. 

Reflektio osana työyhteisön kulttuuria 

Reflektio ei ole vain yksilöllinen taito, vaan se voi olla myös osa työyhteisön toimintatapoja. Kun esihenkilöt ja tiimit ottavat reflektiivisen keskustelun osaksi arkeaan, se voi parantaa avoimuutta, lisätä psykologista turvallisuutta ja vahvistaa oppimiskulttuuria. Esimerkiksi tiimipalavereissa voidaan pohtia, mikä toimi hyvin, mitä voisi kehittää ja mitä opittiin yhdessä. Tämä auttaa luomaan työympäristön, jossa virheistä ei rangaista, vaan niitä käytetään kasvun mahdollisuuksina. 

Reflektio ja palaute kulkevat käsi kädessä. Itsenäinen reflektio auttaa käsittelemään saamaamme palautetta rakentavasti ja hyödyntämään sitä kehittymisessä. Samalla reflektiivinen asenne voi tehdä meistä myös parempia palautteen antajia – kun ymmärrämme paremmin omia toimintatapojamme ja tunteitamme, voimme antaa rakentavaa ja kehittävää palautetta kollegoillemme ja tiimillemme. 

Reflektio on avain parempaan johtamiseen 

Työssäni työyhteisövalmentajana olen usein nähnyt, kuinka esihenkilöt ja johtajat kohtaavat haasteita, joita he voivat aluksi selittää tiimin, organisaatiokulttuurin tai toimintamallien ongelmilla. On helppoa etsiä syytä muualta – esimerkiksi tiimin asenteista, vuorovaikutuksesta tai työskentelytavoista. Kuitenkin, kun pysähdymme tarkastelemaan tilannetta syvemmin, käy usein ilmi, että todellinen muutos ei synny pelkästään tiimissä tai kulttuurissa, vaan se edellyttää myös johtajuuden tarkastelua. Kun esihenkilö tunnistaa ja muuttaa omaa johtamistaan, omia käytäntöjään ja valintojaan, hän voi vaikuttaa merkittävästi tiimin tai koko organisaation kehitykseen. Reflektio ei ole vain kykyä arvioida muiden toimia, vaan myös taito tarkastella omaa johtajuuttaan ja sitä, kuinka omat päätökset ja toimintatavat vaikuttavat työyhteisön ilmapiiriin ja kulttuuriin. 

Johtajana olet esimerkki tiimillesi – ei vain taidoistasi ja vahvuuksistasi, vaan myös kyvystäsi kohdata omat keskeneräisyytesi. Kun pystyt reflektoimaan tilannetta ja miettimään, miten omat valintasi ja toimintasi ovat saattaneet vaikuttaa tilanteeseen, voit kehittää omaa johtamistasi ja luoda aidosti toimivampaa ympäristöä. Reflektio ei ole vain oman toiminnan arviointia, vaan se on kykyä olla haavoittuva, tunnistaa oma rooli ja ottaa vastuuta siitä, mitä tapahtuu. Se on myös taito kasvaa keskeneräisyydestä kohti parempaa – ei täydellisyyteen, vaan aitoon ja rehelliseen kehittymiseen. 

Reflektoinnin ja ylianalysoinnin ero

On tärkeää erottaa reflektio ylianalysoinnista. Reflektio on tavoitteellinen ja rakentava prosessi, jossa tarkastelemme kokemuksia oppimisen ja kehityksen näkökulmasta. Se auttaa ymmärtämään tapahtumia, tunteita ja toimintamalleja siten, että niistä voi ammentaa oivalluksia tulevaisuutta varten. Ylianalysointi sen sijaan on usein loputonta vatvomista, jossa mieli jää kiinni menneisiin tapahtumiin ilman ratkaisukeskeistä lähestymistapaa. Se voi johtaa turhaan itsesyytökseen tai ahdistukseen sen sijaan, että auttaisi eteenpäin. Terve reflektio tunnistaa epämiellyttävätkin tunteet, mutta suuntaa huomion siihen, mitä niistä voi oppia ja miten voi toimia viisaammin seuraavalla kerralla. 

Pienet reflektiorutiinit arkeen 

Reflektion voi tuoda arkeen pienillä, säännöllisillä tavoilla. Esimerkiksi kysymällä itseltään: Millä tavoin oma asenteeni tai lähestymistapani vaikutti tilanteisiin tai vuorovaikutukseen tänään?  

Reflektio on jatkuva prosessi, joka auttaa meitä kasvamaan ja kehittymään. Sen avulla voimme ymmärtää syvemmin omia kokemuksiamme ja tunteitamme, sekä löytää uusia tapoja toimia tietoisemmin tulevaisuudessa. 

Reflektiivinen ajattelu ja toiminta voivat merkittävästi parantaa henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä. Kannustankin jokaista ottamaan aikaa reflektiolle, sillä se on arvokas väline elinikäisen oppimisen ja itsensä kehittämisen matkalla. 

Merja Takamäki 
Työyhteisövalmentaja

Oletko kiinnostunut syventämään reflektointitaitojasi, ota yhteyttä!