Sisäinen puhe ja työidentiteetti – itsetuntemus ja sen merkitys työelämässä
Tässä ajassa ja arjessa puhumme paljon tehokkuudesta, tuloksista ja tavoitteista. Harvemmin pysähdymme miettimään sitä hiljaista ääntä, joka kulkee kanssamme jokaisessa palaverissa, päätöksessä ja kohtaamisessa – arjessa ja työelämässä. Kutsun sitä sisäiseksi puheeksi. Se, miten puhumme itsellemme, vaikuttaa syvästi siihen, millaisia työntekijöitä, esihenkilöitä ja kollegoita olemme. Samalla se muokkaa myös työidentiteettiämme – käsitystä siitä, kuka minä olen työssäni ja miksi teen sitä, mitä teen.
Sisäinen puhe ohjaa käyttäytymistämme – haluisit tai et
Sisäinen puhe tarkoittaa ajatuksia, joita pyörittelemme mielessämme. Se voi olla kannustavaa ja realistista: “Tämä on haastavaa, mutta osaan kyllä.” Tai kriittistä ja lannistavaa: “Miksi en osaa tätä jo? Miten tämä voi olla minulle niin vaikeaa.”
Terapian parissa työskentelevät tunnistavat nämä sisäisen puheen sävyt hyvin – usein ne juontavat juurensa lapsuudesta, opituista malleista tai aiemmista työelämän kokemuksista. Kun vietämme suuren osan ajastamme töissä, on väistämätöntä, että sisäinen puhe vaikuttaa siihen, miten näemme oman paikkamme organisaatiossa ja millaiseksi työidentiteettimme rakentuu. Miten ja mihin juurrumme ja sitoudumme.
Työidentiteetti ei ole vain rooli tai asema – se on kokemus omasta merkityksestä
Työidentiteetti ei ole pelkkä työnkuva tai titteli. Se on syvempi kokemus siitä, mitä työ merkitsee minulle ja miten liitän sen osaksi omaa minäkuvaani. Kun ihminen on yhteydessä omaan sisäiseen motivaatioonsa ja ymmärtää arvojaan, hän kokee työnsä merkitykselliseksi – ja pystyy paremmin myös rajaamaan työtään ja suojautumaan uupumiselta.
Moni työyhteisövalmennus kohtaa tilanteita, joissa ihmiset ovat etääntyneet omasta työidentiteetistään. Esimerkiksi jatkuva muutos, epäselvät roolit tai ristiriitaiset odotukset rasittavat ja heikentävät motivaatiota ja työn merkitystä. Tällöin itsetuntemus ja sisäisen puheen tarkastelu voivat toimia kompassina, joka auttaa löytämään uudelleen suunnan ja merkityksen.
Terapian työkalut valmennuksen tueksi
Valmentaja, joka ymmärtää terapeuttisen työskentelyn periaatteita, voi auttaa asiakkaitaan tulemaan tietoiseksi omasta sisäisestä puheestaan – ei diagnosoiden, vaan lempeästi ohjaten. Harjoitukset voivat sisältää esimerkiksi:
- Reflektiivisiä kysymyksiä: Millä äänellä puhut itsellesi työpäivän aikana?
- Arvotyöskentelyä: Mitä arvoja haluat työsi kautta elää todeksi?
- Identiteettitarinoiden purkua: Miten olet rakentanut käsityksen siitä, kuka olet työssäsi? Kenen ääni siinä kuuluu?
Pienikin muutos sisäisessä puheessa voi vaikuttaa merkittävästi työssä jaksamiseen ja kokemukseen omasta osaamisesta. Jo tietoiseksi tuleminen, on askel.
Kun ihminen oppii tunnistamaan sisäisen puheensa vaikutuksia ja tarkastelemaan niitä myötätuntoisesti, myös työyhteisön vuorovaikutus muuttuu. Sillä usein se, miten puhumme itsellemme, heijastuu myös siihen, miten puhumme toisille ja mitä maailma ja ympäröivä heijastaa meille.
Kohti aidompaa, kestävämpää työelämää
Itsetuntemus on elintärkeä taito nykytyöelämässä. Kun ihmiset tunnistavat omat voimavaransa, rajansa ja tarpeensa, se vaikuttaa suoraan heidän tekemiseensä ja olemiseen työpaikalla ja elämässä ylipäänsä. Työidentiteetti voi silloin rakentua aidosti omista lähtökohdista, eikä ulkoisten odotusten varaan.
Lopulta kyse on yhteydestä: yhteydestä itseen, toisiin ja työn merkitykseen. Ja se yhteys alkaa pienistä asioista – kuten siitä, miten puhumme itsellemme kiireen keskellä.
Noora Palokankare
Työyhteisövalmentaja
Lyhytterapeutti
Miten vahvistetaan tunnetaitoja, jotka tukevat jaksamista, vuorovaikutusta ja työyhteisön hyvinvointia?
Suosittelemme tutustumaan tunnetaitovalmennukseemme, joka kehittää osallistujien kykyä tunnistaa, säädellä ja ymmärtää omia tunteitaan sekä toimia tietoisesti ja rakentavasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Valmennus tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja haastavien tilanteiden käsittelyyn, vahvistaen samalla stressinhallintaa, palautumista ja itsetuntemusta.
Tunnetaidot auttavat luomaan työyhteisöä, jossa tunteet kohdataan avoimesti ja rakentavasti – ja jossa jokainen voi paremmin niin yksilönä kuin osana kokonaisuutta.
