Suorittamisen ylistys vai hyvinvoinnin tasapaino? Tunnejärjestelmät työssä

Miksi joissakin työyhteisöissä uuvutaan ja toisissa kukoistetaan? Miksi samalla työpaikalla toiset väsyvät, kun taas toiset voivat hyvin? Tunnejärjestelmien tasapaino – tai sen puute – voi olla keskeinen selitys.  Työpaikoilla ylistetään usein innostusta, tavoitteellisuutta ja suorituskeskeisyyttä, mutta tapahtuuko se palautumistunteiden kustannuksella. Tunnejärjestelmät ohjaavat käyttäytymistämme ja jaksamistamme, halusimme sitä tai emme. Jos emme tunnista niiden vaikutusta, voimme huomaamattamme ajaa itsemme ja työyhteisömme kohti uupumusta. Entä jos työelämässä arvostettaisiin tasapainoa – ei vain vauhtia ja tehokkuutta, vaan myös turvaa ja palautumista?

Tunnejärjestelmien tyypit

Suojatunteet ovat tunteita, jotka aktivoituvat pyrkiessämme saavuttamaan päämääriämme tai suojautumaan uhalta. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään:

1. Innostuksen ja toiminnan tunteet: Nämä tunteet ohjaavat meitä kohti tavoitteita, kilpailua ja onnistumisia. Innostus, kiihokkeisuus ja tavoitteellisuus tuottavat energiaa, joka auttaa meitä etenemään ja suoriutumaan tehtävistämme. Tämä tunnetila voi olla voimavara, mutta jatkuvana se voi myös kuormittaa, jos palautumiselle ei jää tilaa.
2. Uhan ja selviytymisen tunteet: Tämä tunnejärjestelmä aktivoituu, kun koemme olevamme vaarassa tai uhattuina. Ahdistus, pelko, viha ja suojautumisen tarve ovat kehon luonnollisia reaktioita stressiin ja epävarmuuteen. Ne voivat auttaa meitä reagoimaan nopeasti, mutta pitkittyessään ne voivat johtaa uupumukseen ja jännitteisiin työyhteisössä.

Palautumistunteet liittyvät tyyneyteen, turvaan ja yhteyteen. Tyytyväisyys, turvallisuus ja kiintymys ovat näiden tunteiden ytimessä. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä levon ja voimien keräämisen kannalta, mutta usein aliarvostettuja erityisesti kiireisissä ja kilpailuhenkisissä ympäristöissä.

Tunnejärjestelmät työyhteisössä

Työyhteisössä arvostetaan usein innostusta, tavoitteellisuutta ja suorittamista. Tämä näkyy jo rekrytointi-ilmoituksissa, joissa etsitään ”energistä ja dynaamista tiimipelaajaa”, ”tuloshakuista ja kunnianhimoista osaajaa” tai ”positiivista ja paineensietokykyistä tekijää”. Tällaiset kuvaukset heijastavat työelämän arvostusta aktiivisuudelle ja tehokkuudelle, eikä suotta, ne todellakin ovat loistavia ominaisuuksia, jotka vievät sekä yksilöitä että organisaatioita eteenpäin. Mutta tehdäänkö tämä kaikki palautumisen, turvan ja inhimillisyyden kustannuksella?

Kun työpaikalla painotetaan jatkuvaa suorittamista, riskinä on, että levon ja palautumisen merkitys jää varjoon. Voiko joku olla “hyvä työntekijä”, jos hän tarvitsee rauhaa, harkintaa tai aikaa palautumiseen? Pidetäänkö riittävä lepo heikkoutena sen sijaan, että se nähtäisiin kestävän suorituksen edellytyksenä? Tasapainoinen työelämä vaatii molempia: innostusta ja toimintaa, mutta myös turvaa ja lepoa.

Jos työelämässä korostuvat jatkuvasti innostuksen ja suorittamisen tunnetilat, saako mieli ja keho levätä vapaa-ajalla vai jatkuuko suorittaminen myös siellä? Monille vapaa-aika täyttyy tavoitteellisesta urheilusta, harrastusten aikatauluttamisesta ja arjen tehokkaasta pyörittämisestä. Jatkuva pyrkimys itsensä kehittämiseen ja parhaaseen suoritukseen voi olla innostavaa, mutta jos palautumisen tunnetiloille ei jää tilaa, myös vapaa-ajasta voi tulla uuvuttavaa suorittamista. Tunnistatko itsesi tästä? Milloin viimeksi pysähdyit ilman, että tunsit tarvetta olla hyödyllinen?

Yhteiskunnassamme ja työelämässä innostus ja suorittaminen ovat niin ylistettyjä, että vaikeiden tunteiden käsittely jää helposti taka-alalle. Pakenemmeko stressiä, ahdistusta ja epävarmuutta jatkuvan toiminnan avulla? Tämä voi estää tarpeellisen levon ja läsnäolon, joka on yhtä tärkeää kuin aktiivinen toiminta. Lisäksi innostuksen ja suorittamisen ihannointi voi vaikuttaa vähemmän aktiivisten tai hiljaisempien yksilöiden asemaan ja kokemukseen itsestään, mikä voi luoda epätasa-arvoa työyhteisössä. kanssa ei tarvitse taistella – ne voi ottaa oppaaksi kohti kestävää hyvinvointia.

Uhkatunteet työpaikalla

Uhkatunteet, kuten ahdistus, pelko ja viha, aktivoituvat erityisesti tilanteissa, joissa koemme olevamme arvostelun, epäonnistumisen tai ulkopuolisuuden kohteena. Työpaikalla tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi:

• Epäselvät odotukset ja jatkuva kiire, jotka synnyttävät riittämättömyyden tunnetta ja stressiä.
• Esihenkilön tai kollegoiden kritiikki ilman tukea, mikä voi laukaista pelkoa ja epävarmuutta.
• Työyhteisön liiallinen kilpailuhenkisyys, joka voi synnyttää vertailua, kateutta ja alemmuuden tunnetta.
• Ulossulkeminen tai vähättely, joka voi herättää turvattomuutta ja vetäytymistä.

Kun uhkatunteet ovat läsnä, ne vievät energiaa ja heikentävät työhyvinvointia.

Turvan tunnetila työyhteisössä

Turvan tunnetila tila syntyy lämmöstä, yhteisöllisyydestä, huolenpidosta ja kohtaamisesta. Se sammuttaa uhkatunteiden aktiivisuutta ja mahdollistaa levon ja voimien keräämisen. Turvan tunnetila edistää läsnäoloa ja yhteyttä toisiin ihmisiin, mikä on arvokasta erityisesti tiimityössä ja yhteisöllisyydessä.

Mitä asiat herättävät uhkatunteita?

Uhkamielentila voi aktivoitua monista syistä. Se voi syntyä pienistä hetkistä, kuten kiireisestä aamusta, hankalasta sähköpostista tai isoista elämänmuutoksista, kuten työpaikan menettämisen pelosta tai jatkuvasta epävarmuudesta työssä. Jos uhkamielentila jää päälle, se kuormittaa kehoa ja mieltä – jatkuva stressi kuluttaa voimavaroja ja voi tehdä palautumisesta vaikeaa.

Mistä saat iloa ja virtaa?

Mitkä asiat sytyttävät sinussa innostuksen ja elinvoiman? Mikä saa sinut nousemaan sängystä aamulla odottavaisin mielin? Se voi olla loman suunnittelu, innostava projekti, merkityksellinen keskustelu tai uuden taidon oppiminen.

Miten tuet rahoittumisjärjestelmääsi?

Palautuminen ei tapahdu itsestään – sille on tehtävä tilaa. Miten ja missä hetkissä koet olosi levolliseksi? Onko se metsäkävely, hiljainen kahvihetki, kosketus ja läheisyys, musiikin kuuntelu tai yksinkertaisesti ajan viettäminen ilman aikatauluja?

Millaisessa tunneilmastossa haluaisit viettää enemmän aikaa? Tämä on kysymys, jonka äärelle kannattaa pysähtyä. Jos haluat tasapainoa, millaisia muutoksia voisit tehdä arjessasi, jotta sille on enemmän tilaa?

Lopulta kyse on siitä, millaista työelämää haluamme rakentaa – itsellemme ja toisillemme. Jatkuva suorittaminen voi viedä pitkälle, mutta ilman palautumista ja turvaa se voi myös uuvuttaa. Mitä jos oppisimme arvostamaan levollisuutta yhtä paljon kuin tehokkuutta? Mitä jos työpaikoilla olisi tilaa sekä innostukselle että pysähtymiselle, sekä tavoitteille että inhimillisyydelle? Jokainen meistä voi vaikuttaa työelämän tunneilmastoon – joskus se alkaa yksinkertaisesta kysymyksestä: Miten sinä voit tänään?

Merja Takamäki

Haluatko valmennusta tunteiden käsittelyyn ja palautumiseen? Ota yhteyttä!

Tule mukaan Palautumisen avaimet -valmennukseen ja opit hallitsemaan stressiä sekä vahvistamaan hyvinvointiasi. Jos kiinnostuit, jätäthän yhteystietosi alle!