Tunnetaidot työelämässä ja niiden merkitys menestyvälle organisaatiolle

Tunteistaan voi olla tietoinen tai sitten ei, mutta jokainen ihminen tuntee päivän aikana paljon tunteita! Ajatus, että tunteet eivät kuulu työelämään, elää edelleen yllättävän sitkeänä, vaikka työpaikka itsessään on mitä suurimmissa määrin tunteita herättävä yhteisö. Meillä voi olla käsitys, että ammattimaisuus tarkoittaa tunteiden täydellistä hallintaa, kontrollia tai jopa sivuuttamista.

Mutta entä jos tunteet eivät olekaan häiriötekijä, vaan tärkeä osa järkevää, inhimillistä ja vaikuttavaa työskentelyä? Ymmärrämmekö riittävästi, mitä tunteet oikeastaan ovat ja miksi tunteet ovat keskeinen osa työelämää. Mitä jos juuri tunteet mahdollistavat sen, että voimme tehdä työmme hyvin?

Turvallisessa organisaatiossa ihmiset uskaltavat ehdottaa uutta, kokeilla rohkeasti ja ottaa vastuuta.

Tunteet parantavat työssä suoriutumista ja tuottavuutta

Tunteet eivät ainoastaan ohjaa käyttäytymistämme, vaan ne myös vaikuttavat suoraan siihen, miten tehokkaasti ja laadukkaasti suoriudumme työssä. Esimerkiksi innostus ja uteliaisuus lisäävät keskittymiskykyä, nopeuttavat oppimista ja rohkaisevat kokeilemaan uusia ratkaisuja. Myönteiset tunteet laajentavat ajattelua ja auttavat näkemään vaihtoehtoja, kun taas sopivasti hallittu jännitys voi lisätä tarkkuutta ja energisyyttä. Kun työntekijä tunnistaa ja osaa hyödyntää tunteitaan, hän pystyy suuntaamaan voimavarojaan paremmin ja löytämään keinoja selviytyä myös haastavista tilanteista.

Tuottavuus ei siis ole vain ajankäytön tai prosessien hallintaa, vaan myös tunnetilojen säätelyä ja hyödyntämistä. Tunteiden kautta syntyy työn imu – kokemus, jossa ihminen uppoutuu tehtäväänsä ja saa aikaan enemmän vähemmällä vaivalla. Työyhteisö, jossa tunteille on tilaa ja jossa niiden merkitys tunnustetaan, saa käyttöönsä työntekijöiden koko potentiaalin: luovuuden, motivaation ja keskittymiskyvyn. Tämä näkyy lopulta konkreettisesti parempina tuloksina, innovaatioina ja kestävänä työssä jaksamisena.

Mitä tunteet oikeastaan ovat?

Homo sapiens, ajatteleva eläin. Yhtä hyvin meitä voisi kutsua tunteviksi eläimiksi. Tunteet ovat keskeinen hyvinvointiamme edistävä neurofysiologinen järjestelmä. Toisin kuin monesti ajattelemme, tunteet eivät ole mitään tilapäisiä häiriöitä tavallisessa, järkeen perustuvassa toiminnan ohjauksessa. Päinvastoin tunteet ovat välttämättömiä, jotta voimme selviytyä jokapäiväisestä elämästämme ja kanssakäymisestämme toisten ihmisten kanssa. (Nummenmaa 2022, 12.). Tunteet varmistavat, että toimiimme tulee energiaa (tai sen puutetta), ja tunteet toimivat tärkeänä säätelyjärjestelmänä, jonka tehtävänä on varmistaa hyvinvointimme mitä moninaisimmissa tilanteissa (Nummenmaa 2022, 8). Tunnereaktio ei ole irrallinen, vaan tunteet vaikuttavat siihen, miten elämme ja olemme. Se on laaja kehon ja mielen yhteistoiminta, joka valmistaa meitä reagoimaan tilanteisiin nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. (Nummenmaa 2022, 16.).

Tunteet ovat läsnä elämässämme kaiken aikaa, eikä työelämä ole tästä poikkeus. Jokainen työpäivä on täynnä vuorovaikutusta, päätöksiä ja tilanteita, jotka herättävät tunteita. Erilaiset sosiaaliset tilanteet ja tapahtumat saavat meissä aikaan tunteita. Tunnereaktioihin liittyy voimakkaita muutoksia sekä mielemme että kehomme tilassa. Tunteemme ohjaavat toimintaamme sosiaalisissa tilanteissa, muokkaavat automaattisesti kehomme vireystilaa ja vaikuttavat siihen, miten havaitsemme ja tulkitsemme ympäristömme tapahtumia. (Nummenmaa 2022, 6.) Työssä tämä näkyy vaikkapa siinä, miten tunnistamme ja tulkitsemme toisten reaktioita, olemme vuorovaikutuksessa, sopeudumme muutoksiin tai motivoidumme tavoittelemaan yhteisiä päämääriä.

Yhteys itseen ja toisiin syntyy tunteiden kautta

Mitä olisi elämä ilman jaettuja tunnekokemuksia? Tunteet yhdistävät meidät itseemme ja muihin. Ne muodostavat perustan inhimilliselle yhteydelle, jonka varaan rakentuvat empatia, ymmärrys ja luottamus. Ilmeemme, kehonkielemme ja äänensävymme saavat tietyt sävyt ja tunnelmat eri tunnetiloissa, joiden uskotaan olevan yleismaailmallisia ja kulttuurien yli ulottuvia. Näin tunteet toimivat yhdistäen meidät kielen ja kulttuurin muureista huolimatta. Tunnekokemukset luovat yhteenkuuluvuutta ja yhteistä inhimillisyyttä sekä auttavat meitä rakentamaan toimivia ihmissuhteita myös työelämässä

Tunteet myös vahvistavat yhteyttämme itseemme. Kun kiinnitämme huomiota tunteisiin, ne auttavat meitä ymmärtämään ja tunnistamaan itseämme paremmin. Jos sivuutamme tai tukahdutamme tunteemme, menetämme helposti yhteyden sekä itseemme että muihin. Tämä voi johtaa tarpeidemme ja meille todella tärkeiden asioiden vieraantumiseen. Tunteiden tunteminen ei aina ole mukavaa. Mutta kun uskallamme tuntea, tunnustamme niitä viestejä jotka tunteemme tuovat esiin.

Tunteet kertovat, mikä on meille tärkeää

Tunteet viestivät tarpeistamme ja osoittavat meille, mikä on meille merkityksellistä. Kun pysähdymme kuuntelemaan tunteitamme, pystymme paremmin ymmärtämään, mikä meille on tärkeää. Tämä sisäinen tieto toimii kuin kompassi: se suuntaa meitä kohti arvojamme, tavoitteitamme ja itsellemme merkitykselliseksi kokemaamme suuntaa.

Tunteet ovat myös työelämän polttoainetta. Ne eivät vain viesti tarpeista, vaan ne antavat toiminnalle energiaa. Tunteet motivoivat, aktivoivat ja auttavat suuntaamaan voimavaramme siihen, mikä on meille olennaista. Tunteet ovat keskeinen osa sisäistä motivaatiota työpaikalla. Ne auttavat meitä tunnistamaan sen, mikä tekee työstä mielekästä, innostavaa ja omien arvojen mukaista. Ilman tunnetta asioiden tärkeydestä meiltä puuttuisi sytyke toimintaan.

Tunteiden merkitys vuorovaikutuksessa

Työelämässä pyritään asiallisuuteen. Vuorovaikutus työelämässä on kuitenkin sanojen ja tekojen lisäksi tunnetta – tai sen puutetta. Jokainen kohtaaminen on täynnä pieniä tunneviestejä: ilmeitä, eleitä, sävyjä ja reaktioita. Tunteet auttavat meitä lukemaan toistemme tiloja, aikomuksia ja tarpeita ja säätämään käytöstämme tilanteen mukaan. Ilman emotionaalista herkkyyttä emme kykene rakentamaan luottamusta, johtamaan, neuvottelemaan tai ymmärtämään toisten näkökulmia. Kun olemme tietoisia omista tunteistamme, pystymme paremmin olemaan läsnä myös toisten tunteille, ja se on toimivan vuorovaikutuksen ydintä. Tunteet siis mahdollistavat aidon vuorovaikutuksen rakentumisen myös kiireisessä työarjessa.

Tunteet vaikuttavat myös siihen, millaisia valintoja ja päätöksiä teemme. Päätöksenteko ei ole koskaan täysin rationaalista, vaan tunteet antavat sille painoarvon, merkityksen ja suunnan. Kun tunnistamme, mikä meitä liikuttaa, pystymme tekemään valintoja, jotka vievät kohti yhteisiä ja henkilökohtaisia päämääriä.

Tunteet ovat myös hyvinvointikysymys

Kun tunteet jäävät tunnistamatta ja käsittelemättä, ne alkavat helposti kuormittaa sekä mieltä että kehoa. Pitkään jatkunut emotionaalinen kuormitus voi näkyä uupumisena, ärtymyksenä tai vetäytymisenä ja lopulta heikentää koko työyhteisössä hyvinvointia. Sen sijaan tunteiden salliminen, sanoittaminen ja jakaminen rakentaa resilienssiä: kun tunteille on tilaa, voimme palautua paremmin, säädellä stressiä ja tehdä itsellemme kestäviä valintoja.

Tunteiden vaikutus organisaatiokulttuuriin

Työyhteisön tunneilmapiiri rakentuu arjen kohtaamisista, jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa. Tunteet muodostavat tämän ilmapiirin perustan. Kun työpaikalla vallitsee tunne siitä, että omat ajatukset, tunteet ja kokemukset voi tuoda esiin ilman pelkoa mitätöinnistä tai rangaistuksesta, syntyy psykologinen turvallisuus. Se mahdollistaa oppimisen, aloitteellisuuden ja luovuuden ja on yksi tutkituimmista huippusuoriutuvien tiimien tunnuspiirteistä.

Psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä tunteita ei tarvitse piilottaa, vaan ne voidaan ottaa rakentavasti osaksi keskustelua. Tämä ei tarkoita, että kaikki tunteet olisivat positiivisia. Myös pettymyksille, turhautumiselle ja epävarmuudelle on oltava tilaa. Kun tunteet tunnistetaan ja niille löytyy sanoja, syntyy tilaa yhteisymmärrykselle, keskinäiselle kunnioitukselle ja luottamukselle. Tutkimukset osoittavat, että tunnetaidot vaikuttavat työyhteisön ilmapiiriin ja tuottavuuteen: esimerkiksi työntekijöiden kyky käsitellä stressiä ja jännitteitä vahvistaa koko työpaikan ilmapiiriä ja parantaa yhteistyötä.

Mitä tunnetaidot tarkoittavat käytännössä

Tunnetaidot näkyvät arjessa pieninä mutta ratkaisevina tekoina. Kyse on siitä, että osaa huomata, mitä tunteita itsessä ja muissa nousee ja reagoida niihin rakentavasti. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kykyä kuunnella palautetta ilman puolustusreaktiota, kykyä pysyä rauhallisena kiireen keskellä tai kykyä huomata, milloin toisen ärtymys kumpuaa väsymyksestä eikä henkilökohtaisesta hyökkäyksestä. Tunnetaidot tarkoittavat siis taitoa tunnistaa tunteita, sanoittaa niitä ja ottaa ne huomioon osana vuorovaikutusta ja päätöksentekoa. Tunnetaidot tarkoittavat myös taitoa johtaa omia tunteitaan ja niiden kautta omaa energiaansa.

Jokainen voi oppia kehittämään tunnetaitoja

Tunnetaitoja voi jokainen harjoitella, ja näiden taitojen kehittäminen on prosessi, jossa uudet toimintatavat juurtuvat vähitellen osaksi arkea. Jokainen voi löytää tähän itselleen sopivia tapoja ja keinoja. Tärkeintä on valita aloittaa.

Ensimmäinen askel on tunteiden tunnistaminen

Tunteiden tunnistaminen on pohja kaikelle tunnetaitojen kehittämiselle. Harjoittelu alkaa pienistä askelista, kuten pysähtymisestä omien tunteiden äärelle sekä tunteiden nimeämisestä ja sanoittamisesta. Tarvitaan myös uteliaisuutta ja esimerkiksi pysähtymistä kiireen keskellä, omien reaktioiden tunnistamista tai vaikka hetkiä, jolloin valitsee kuuntelemisen nopean vastauksen sijaan. Lisää aiheesta löytyy blogista “Työpäiväsi on täynnä tunteita – opi tunnistamaan niitä”.

On hienoa oppia tunnistamaan, millaisia tunteita eri tilanteet herättävät. Esimerkiksi työpaikan konflikteissa ihmiset lähtevät helposti mukaan negatiiviseen keskusteluun, elleivät he tunnista, millaisia tunteita, ja miksi, tilanne itsessä herättää.

Tunnetaitoihin liittyvien oivallusten ja havaintojen kautta voit saada käyttöösi voimakkaan työkalun. Harjoittelemalla opit jatkuvasti lisää ja kasvatat kykyäsi käsitellä asioita rakentavasti.

Miten me Avartajat voimme auttaa tunnetaitojen vahvistamisessa

Tunnetaitovalmennusten ja koulutusten avulla oppiminen nopeutuu ja syvenee. Tarjoamme valmennuksia, jotka auttavat työntekijöitä ja johtoa tunnistamaan tunteita sekä harjoittelemaan niiden käsittelyä käytännön työarjessa. Palvelumme rakentaa organisaation tunneilmapiiriä ja auttaa työpaikkoja kehittämään tunnetaitoja pitkäjänteisesti. Käymme läpi asioita, joita jokainen kohtaa töissä: palautteen antaminen, konfliktien ratkaiseminen ja oman jaksamisen vahvistaminen. Työyhteisön jäsenet oppivat tunnistamaan paitsi omia tunteitaan myös muiden tunteita, mikä lisää ymmärrystä ja vähentää väärinkäsityksiä.

Tutustu palveluihimme täällä: Avartajat – Palvelut

Tunnetaitojen voima työelämässä

Mitä jos työyhteisöt ja organisaatiot rakentuisivat näiden ihmisyyden taitojen varaan ja tunnetaidot olisivat konkreettinen osa arkea? Tiedämme jo, että nämä taidot vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin, työn laatuun ja ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Me Avartajilla autamme työyhteisöjä vahvistamaan tunnetaitoja käytännönläheisesti, jotta työstä tulisi sujuvampaa, inhimillisempää, kestävämpää ja ennen kaikkea merkityksellisempää. Meidän kokemuksemme mukaan yksi parhaista tavoista vahvistaa työpaikan ilmapiiriä on tarjota työntekijöille konkreettisia työkaluja tavalla, josta ne voivat helposti siirtyä ja jäädä osaksi arkea.

Merja Takamäki ja Noora Palokankare

Lähteet

Nummenmaa, Lauri 2022. Tunteiden psykologia. E-kirja. Tammi.

Jätä yhteydenottopyyntö

Ota yhteyttä

Seuraa meitä somessa

Siirry takaisin sivun alkuun