Työpäiväsi on täynnä tunteita – opi tunnistamaan niitä

Työpäivämme ovat täynnä tunteita, osa näkyviä ja osa huomaamattomia tai ehkä paremminkin tiedostamattomia. Vaikka emme aina osaa heti nimetä tunteitamme, ne vaikuttavat silti voimakkaasti siihen, miten reagoimme, teemme valintoja ja tulkitsemme toistemme käyttäytymistä. Edellisessä blogeissaniTunnetaidot työelämässä – ja Tunnetyöskentelyn häiriöt työelämässä -blogeissa pohdin, miksi tunteet ovat oleellinen osa työelämää ja vuorovaikutusta ja millaiset ovat tyypilliset tunnetyöskenteyt häiriöt työelämässä.  

Tässä blogisarjan kolmannessa osassa siirrytään seuraavaan kysymykseen: miten voimme oppia tunnistamaan ja sanoittamaan tunteitamme arjen tilanteissa? Kun opimme tunnistamaan tunteitamme tarkemmin, voimme ymmärtää paremmin itseämme ja muita, ja rakentaa toimivampaa vuorovaikutusta työyhteisöön. 

Yksi konkreettinen väline tähän on tunnekartta, joka auttaa kehittämään monipuolisempaa tunnesanastoa. Tunteista puhuminen työyhteisössä voi tuntua yllättävän vaikealta. Täsmällinen tunnesanasto voi auttaa ymmärtämään itseä ja toisia, ja rakentaa parempaa vuorovaikutusta työyhteisöön. Kyky tunnistaa ja nimetä tunteita tarkasti, parantaa vuorovaikutusta, vähentää stressiä ja lisää työhyvinvointia. Tässä blogissa tutustumme tunnekarttaan, joka voi tukea yksilöitä ja tiimejä sanoittamaan tunteitaan rikkaammin. 

Tunneympyrä auttaa sanoittamaan kokemuksia 

Gloria Willcox on kehittänyt tunnekartan (The Feeling Wheel) auttaakseen meitä kaikkia tunnistamaan ja sanoittamaan tunteitamme tarkemmin. Tunnekartan käyttäminen voi auttaa sinua ja työyhteisöäsi tunnistamaan tunteita tarkemmin ja laajentamaan tunnesanastoa, joka tukee rakentavaa vuorovaikutusta arjen eri tilanteissa. Tässä blogissa käytetty tunnekartta on suomenkielinen versio Willcoxin alkuperäisestä tunnekartasta, jonka olen suomentanut työkaluksi erityisesti työelämän tunnetaitojen tueksi. 

Tunnekartan ytimessä on taito tunnistaa ja sanoittaa omia tunteita, joka on keskeinen osa emotionaalista älykkyyttä (Salovey & Mayer, 1990). Me kaikki eroamme siinä, kuinka tarkasti osaamme tunnistaa ja nimetä tunnekokemuksemme. Erottelukykyisillä ihmisillä on kyky viestiä yksityiskohtaisempia tunnekokemuksia eri tilanteissa ja käyttää erilaisia adjektiiveja kuvaamaan erilaisia kokemuksia. He pystyvät paremmin erottamaan tunteiden voimakkuuden ja käyttävät laajempaa tunnesanastoa. Sen sijaan ihmiset, joilla on vähäinen tunteiden erottelukyky, käyttävät usein vain muutamia yleisiä tunnesanoja ja kokevat vaikeaksi kuvata tarkasti, mitä he todella tuntevat. 

Tunnekartta (suomennettu Gloria Willcoxin, The Feeling Wheel)

Tunnesanaston merkitys hyvinvoinnille 

Kokemusten nimeäminen tarkasti, eli kyky tehdä hienovaraisia erotteluja tunteiden välillä, on tärkeää paitsi yksilön hyvinvoinnille myös toimivalle vuorovaikutukselle. Esimerkiksi henkilöt, joilla on hyvä tunteiden erottelukyky, reagoivat harvemmin aggressiivisesti tilanteissa, joissa heitä on loukattu (Pond et al., 2012). Heillä on siis parempi kyky säädellä käyttäytymistään tunnekuohun keskellä (Kircanski, Lieberman, & Craske, 2012). 

Lisäksi tunnesanaston laajentaminen ja sen joustava käyttö voi tukea tunnesäätelyä, eli kykyä vaikuttaa siihen, miten tunteet näkyvät ja tuntuvat arjen tilanteissa. Työyhteisössä tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, että palautetilanteet sujuvat rakentavammin, kuormituksesta pystytään puhumaan avoimemmin tai väärinymmärryksiä syntyy vähemmän. 

Tunnekartta on apuväline, ei valmis vastaus 

Tunnekartta ei tarjoa täydellistä luetteloa kaikista mahdollisista tunteista ja vivahteista, joita saatamme kokea. Sen tarkoitus ei ole rajata, vaan tarjota lähtökohta ja työkalu, joka auttaa pysähtymään kokemuksen äärelle. Se voi toimia apuna esimerkiksi silloin, kun tunne tuntuu epämääräiseltä tai vaikeasti sanoitettavalta, tai kun haluat syventää ymmärrystäsi omista tai toisten reaktioista. 

On hyvä muistaa, että voimme kokea useita erilaisia tunteita samanaikaisesti. Tunneympyrän tunteet eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan voivat esiintyä monina yhdistelminä, jopa ristiriitaisina. Saatamme esimerkiksi kokea samaan aikaan helpotusta ja surua, innostusta ja epävarmuutta. Kun opimme tunnistamaan näitä päällekkäisiä tunteita, voimme kohdata itsemme ja toiset myötätuntoisemmin. 

Tunnekartan käyttäminen

Tunnekartta järjestää 72 tunnetta ympyrän muotoon ja jakaa ne kuuteen pääryhmään: surullinen, vihainen, peloissaan, iloinen, voimakas ja rauhallinen. Ympyrä toimii apuvälineenä tunteiden tunnistamisessa ja nimeämisessä eri hetkissä päivän aikana. Se auttaa pysähtymään ja pohtimaan, mitä oikeastaan tuntee, jotta tunnetta voi käsitellä ja tarvittaessa toimia sen pohjalta. 

Jos esimerkiksi huomaat kokevasi yleistä surullisuutta, voit tarkastella ympyrän ulkoreunoja selvittääksesi, millaisesta surun sävystä on kyse. Ehkä tunnetkin itsesi huomiotta jätetyksi. Joskus taas tilanne voi mennä toisin päin – tunne, kuten riittämättömyys, voi olla seurausta syvemmällä olevasta pelosta tai hylätyksi tulemisen kokemuksesta. Tunnekartta auttaa tunnistamaan nämä tunteiden eri sävyt. 

Tunnekartta osaksi omaa reflektiota 

Voit käyttää ympyrää tutkiaksesi tunteita, joita koet millä tahansa hetkellä päivän aikana. Esimerkiksi mukavan keskustelun jälkeen voit huomata itsessäsi iloisen olon. Silloin voit kysyä itseltäsi: millaista iloa tunnen juuri nyt? Voiko tunnetta kuvata parhaiten innostukseksi, kepeydeksi, luovuudeksi tai ehkä jonkinlaiseksi toiveikkuudeksi? Tällainen hetkeen pysähtyminen vahvistaa yhteyttä omaan tunne-elämään. 

Päivän päätteeksi voit ottaa hetken aikaa tarkastella, millaisia tunteita päiväsi aikana on noussut. Ehkä tunnet syyllisyyttä jostakin tekemättä jääneestä asiasta. Kun etsit kartalta tunteen “syyllinen”, huomaat sen sijoittuvan “surullinen” -alueelle ja sen ulkokehällä olevan esimerkiksi tunne “katumus”. Tämä auttaa sanoittamaan tunnekokemusta tarkemmin – ehkä unohdettu lupaus aiheutti tunteen, ja nyt tiedät, mistä se kumpuaa. 

Tunnekarttaa voi käyttää myös pidempien ja syvempien tunteiden hahmottamiseen. Ehkä olet huomannut, että olet kokenut epävarmuutta jo useamman kuukauden ajan. Siirtymällä tunneympyrän ytimeen, esimerkiksi tunteeseen “pelokas”, voit tarkastella siihen liittyviä ulkokehän tunteita. Saatat huomata, että pinnalla oleva epävarmuus liittyykin syvemmällä olevaan hylätyksi tulemisen kokemukseen. Tämä oivallus voi ohjata sinua kohti konkreettisia ratkaisuja tai itsemyötätuntoa. 

Päivittäinen pysähtymisharjoitus 

Voit tehdä tunnekarttaan pohjautuvasta itsehavainnoinnista itsellesi päivittäisen rutiinin. Se vie vain muutaman minuutin, mutta voi auttaa lisäämään yhteyttä itseesi ja tukea tunneälykkyyttäsi myös työelämässä. Kokeile esimerkiksi näitä kysymyksiä: 

• Mitä minulle kuuluu juuri nyt? 

• Mitä tunteita minussa nousee tässä hetkessä? 

• Missä kohtaan kehoa tunne tuntuu? 

• Mitä tunne yrittää kertoa minulle? 

• Mihin suuntaan tunne ohjaa minua toimiaan? 

Kun alamme puhua tunteista täsmällisemmin, avaamme oven parempaan yhteistyöhön itsemme ja muiden kanssa. Tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen on taito, joka kehittyy, kun sille antaa tilaa. Tunnekartta voi auttaa sinua ja työyhteisöäsi pysähtymään hetkeen, ymmärtämään reaktioiden taustaa ja luomaan turvallisempaa vuorovaikutusta. Pienikin askel tunnetaitojen kehittämisessä voi tehdä yllättävän suuren eron. 

Merja Takamäki
Työyhteisövalmentaja 

Avartajien tunnetaitotyöpaja tarjoaa tilan ja työkalut tunteiden tunnistamiseen, sanoittamiseen ja säätelyyn arjen sekä työn keskellä. Valmennus tukee itsetuntemusta, läsnäoloa ja rakentavaa vuorovaikutusta – ilman suorittamista, käytännönläheisesti ja inhimillisellä otteella. Kun opimme ymmärtämään omia tunteitamme, pystymme myös kohtaamaan toiset selkeämmin, rauhallisemmin ja aidommin.

Tutustu palveluihimme täällä: Avartajat – Palvelut

Lähteet:
Gloria Willcox, www.positivepsychologyprogram.com,  Positive Psychology Practitioner‘s Toolkithttps://www.gnyha.org/wp-content/uploads/2020/05/The-Feeling-Wheel-Positive-Psycology-Program.pdf