Vatvomisen noidankehä – kun älykkyys kääntyy itseään vastaan
Meistä jokainen on varmasti kokenut sen hetken, kun mieli jää vatvomaan asioita, asiat pyörivät kehää ja syntyy vatvomisen noidankehä. Minulle tämä tapahtuu erityisesti silloin, kun jokin tunne on taustalla – ehkä ahdistus, epävarmuus tai pelko. Sen sijaan, että kohtaisin tunteen suoraan, yritän analysoida ja ratkoa ongelmaa uudelleen ja uudelleen, ikään kuin ajattelen voivani pohtia itseni ulos tunteesta. Tämä luo illuusion siitä, että ymmärrykseni syvenee ja löydän ratkaisun, mutta todellisuudessa vain jumitan paikallani. Kuulostaako tutulta?
Zinder Segalin mukaan vatvominen on yritys käsitellä omia mielialaan liittyviä kokemuksia analysoimalla. Uskomme, että jatkuva pohtiminen toisi selkeyttä ja parantaisi oloamme, mutta todellisuudessa tapahtuu päinvastoin.
Vatvominen:
- laskee mielialaa
- heikentää muistia ja ongelmanratkaisutaitoja
- vähentää toimintakykyä
- pitkittää negatiivista tunnetta
Miten erottaa vatvominen positiivisesta ratkaisukeskeisyydestä?
- Ratkaisukeskeinen ajattelu vie meitä eteenpäin. Se keskittyy konkreettisiin askeliin ja asioihin, joihin voimme vaikuttaa ja on tietoista, aktiivista toimintaa. Ratkaisukeskeisyys ei kuitenkaan tarkoita vain käytännön toimien toteuttamista, se sisältää myös tunteen kohtaamisen ja tilanteen hyväksymisen. Tunnistamme, että tunteita ei voi ohittaa pelkästään analysoimalla – ne on koettava.
- Vatvominen puolestaan jumiuttaa meidät paikalleen. Sen sijaan, että kohtaisimme ongelman taustalla olevan tunteen ja pyrkisimme hyväksymään tilanteen, jäämme kiinni vatvomisen kierteeseen. Yritämme järkeillä tunteet pois, mutta tämä vain toistaa ongelmaa ilman todellista edistystä. Lopulta sekä ongelma että tunne pyörivät mielessä loputtomasti, mutta mikään ei muutu – olo vain pahenee.
Vatvovassa ajattelussa, mielemme jatkaa ratkaisujen pohtimista kuin automaattiohjauksella – mutta ilman konkreettisia tuloksia. Meidän suurin vahvuutemme, kyky käyttää älykkyyttämme haasteiden ratkaisemiseen, kääntyy itseämme vastaan. Kun jäämme vatvomisen kierteeseen, estämme edistymistä ja kulutamme voimavaroja, jotka voisivat olla paremmin käytettävissä rakentavampiin asioihin.
Segal kertoo, että vatvomisen taustalla on usein tekemisen mielentila (“doing mode”). Tämä tila keskittyy ristiriitaan nykyisen todellisuuden ja tavoitellun tilan välillä, mikä synnyttää tarpeen ratkaista ongelma itse. Ongelma ei ole itse ratkaisupyrkimyksessä, vaan siinä, että jos tilanne ei ole muutettavissa henkilökohtaisilla ponnisteluilla tai jos yritämme ratkaista ongelman vain ajatuksen tasolla ilman tunteiden kohtaamista, vatvomisen noidankehä käynnistyy.
Olemisen mielentila vatvomisen noidankehän välttämisessä
Toisin kuin tekemisen mielentilassa, olemisen mielentilassa (“being mode”) ei pyritä saavuttamaan mitään tiettyä tavoitetta. Sen sijaan kehitetään tarkkaileva, havainnoiva ja hyväksyvä suhde omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Tämä ei tarkoita aktiivisen toiminnan lopettamista, vaan uudenlaista suhtautumista sekä olemiseen että tekemiseen. Olemisen mielentila mahdollistaa siirtymisen tavoitekeskeisyydestä hyväksyvään ja sallivaan läsnäoloon, jossa painopiste on hetkessä olemisessa ilman jatkuvaa tarvetta muuttaa tai arvioida kokemusta. Tämä tila antaa mahdollisuuden käsitellä ajatuksia ja tunteita ohimenevinä tapahtumina, ilman automaattista liittymistä toimintaan tai arvottamista.
Opettelemalla päästämään irti ja hyväksymään sen, mitä emme voi muuttaa, voimme välttää vatvomisen ansan. Olemisen mielentilassa energiaa ei käytetä ongelman murehtimiseen, vaan kohdennamme sen rakentavampiin asioihin ja todellisiin ratkaisuihin. Aina ei tarvitse löytää edes ratkaisua. Joskus on tärkeämpää vain olla läsnä ja antaa itselleen lupa kokea tunteet.
Merja Takamäki
Työyhteisövalmentaja
Lähde: Segal Zinder 2022. Being vs Doing: The Difference Between “Being” and “Doing”. Mindful. https://www.mindful.org/difference-between-being-and-doing/
Haluatko oppia lisää tunnetaidoista?
Suosittelemme tutustumaan tunnetaidot-valmennukseemme. Valmennuksessa saat konkreettisia työkaluja ja menetelmiä oman mielen ja tunnetaitojen kehittämiseen. Opit tunnistamaan omia ajatuksiasi ja toimintamallejasi sekä tekemään muutoksia, jotka tukevat hyvinvointiasi.
