Miksi ajaudumme haitalliseen stressiin tai uupumiseen kerta toisensa jälkeen?

Oletko sinä stressaaja? Uuvutko kerta toisensa jälkeen? Monesti keskitymme stressin oireiden hoitamiseen tai palautumiseen, mutta unohdamme tarkastella omaa ajattelumaailmaamme ja toimintamallejamme. Jos uupumus ja haitallinen stressi seuraavat toistuvasti mukana, saatamme olla ajattelumalliemme vankina ja ohjautua tiedostamattamme aina samoihin haitallisiin toimintatapoihin. Tiedostamalla, mitkä ajattelutavat meitä ohjaavat ja miten suhtaudumme stressiin, voimme löytää keinoja katkaista tämä kierros ja rakentaa terveempiä tapoja kohdata haasteita.

Tietyt ajattelumallit voivat tehdä meistä alttiimpia stressille ja uupumukselle. Ne voivat ohjata meitä suorittamaan loputtomasti, kantamaan kohtuuttomia odotuksia tai pelkäämään epäonnistumista niin paljon, että emme osaa pysähtyä. Nämä uskomukset saattavat tuntua itsestäänselviltä ja jopa hyödyllisiltä, mutta todellisuudessa ne voivat pitää meidät kiinni uuvuttavassa kierteessä. Kun tunnistamme nämä haitalliset ajattelutavat, voimme alkaa purkaa niitä ja muuttaa suhtautumistamme stressiin kestävämmäksi.

1. Korostunut perfektionismi

Perfektionismi voi tuntua tavoittelemisen arvoiselta, mutta kun se menee äärimmäisyyksiin, se aiheuttaa jatkuvaa painetta ja riittämättömyyden tunnetta. Perfektionisti vaatii itseltään virheettömyyttä ja kokee pettymyksen jokaisesta pienestäkin virheestä. Tällainen ajattelutapa voi lisätä stressiä ja estää nauttimasta saavutuksista.

2. Katastrofiajattelu

Katastrofiajattelu tarkoittaa sitä, että ihminen näkee pienetkin vastoinkäymiset suurina kriiseinä. Tällainen ajattelutapa johtaa helposti ylivirittyneeseen stressitilaan, jossa keho ja mieli ovat jatkuvassa valmiustilassa. Se myös vaikeuttaa ratkaisukeskeistä ajattelua ja voi ruokkia ahdistusta.

3. Matala turhautumiskynnys

Matala turhautumiskynnys saa ihmisen reagoimaan voimakkaasti, kun asiat eivät suju odotetusti. Pienetkin viivästykset, epävarmuudet tai haasteet tuntuvat kohtuuttoman suurilta, ja pettymys voi purkautua ärtymyksenä, lannistumisena tai haluna luovuttaa. Tällainen ajattelutapa voi johtaa jatkuvaan stressiin, sillä elämä harvoin etenee täysin suunnitelmien mukaan. Kyky sietää keskeneräisyyttä ja epävarmuutta on tärkeä taito – ilman sitä jokainen vastoinkäyminen voi tuntua ylitsepääsemättömältä.

4. Pakonomainen tarve olla kaikkien hyväksymä

Kun ihminen tuntee pakonomaista tarvetta olla pidetty ja hyväksytty, hän saattaa uhrata omat tarpeensa muiden vuoksi. Tällainen ajattelutapa voi johtaa jatkuvaan stressiin, sillä itsensä miellyttäminen vaatii paljon energiaa ja aiheuttaa syyllisyyttä, jos ei pysty vastaamaan kaikkien odotuksiin.

5. Kohtuuttomat itselle ja ympäristölle asetetut vaatimukset

Jos ihminen asettaa itselleen tai lähipiirilleen liian korkeita tavoitteita, hän elää jatkuvassa paineessa. Kohtuuttomat vaatimukset voivat aiheuttaa tyytymättömyyttä ja lisätä stressiä, sillä niihin on usein mahdotonta täysin yltää.

Stressi on yleinen ilmiö, joka vaikuttaa moniin meistä eri elämänvaiheissa. Sen oireet voivat olla moninaisia ja ilmetä fyysisinä, psyykkisinä tai käyttäytymiseen liittyvinä muutoksina. Ymmärtäminen ja tunnistaminen, miten stressi vaikuttaa sinuun, on ensimmäinen askel kohti parempaa hyvinvointia. Tässä on yleiskatsaus stressin oireisiin.

Miten sinä suhtaudut stressin oireisiin

Haitalliset ajattelumallit eivät vain altista meitä stressille – ne myös vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme sen oireisiin. Jos uskot esimerkiksi, että sinun täytyy aina suoriutua täydellisesti tai että et voi näyttää heikkoutta, saatat torjua tai vähätellä stressin merkkejä ja jatkaa sinnittelyä viimeiseen asti. Jos taas pelkäät epäonnistumista, voit syyllistää itseäsi uupumuksesta ja pitää oireita merkkinä omasta riittämättömyydestäsi.

Miten itse suhtaudut stressin oireisiin? Tunnistatko ne ajoissa ja pysähdyt miettimään, mitä ne yrittävät kertoa sinulle, vai sivuutatko ne ja jatkat eteenpäin entiseen tapaan? Oireiden huomaaminen on vasta ensimmäinen askel – yhtä tärkeää on se, miten niihin reagoit. Seuraavat esimerkit auttavat hahmottamaan erilaisia suhtautumistapoja stressin merkkeihin.

• Torjuminen:
  Et tunnista tai myönnä, että sinulla on stressin oireita. Vähättelet tai sivuutat oireet ja jatkat elämää kuten ennenkin.
• Selittely:
  Selittelet oireita monilla eri tavoin. Keksit syitä oireille ja aina on tarina valmiina selitykseksi, välttääksesi todellisen syyn kohtaamista.
• Itsesyytökset:
  Ajattelet, että stressin oireet ovat merkki heikkoudesta tai epäonnistumisesta.
• Marttyyrin rooli:
  Jatkat uupumuksesta huolimatta ja uskot, että kyllä sinä jaksat, oli kuinka tahansa paha uupumus päällä.
• Vihamielisyys:
  Ärsyynnyt oireista ja olet vihainen itsellesi, koska olet ”heikko” ja reagoit ylikuormitukseen.
• Avuttomuus:
  Tunnistat oireet, mutta ajattelet, ettet voi kuitenkaan tehdä mitään asian eteen?
• Vastuun siirtäminen:
  Syytät muita tilanteestasi ja et ota vastuuta omasta hyvinvoinnistasi.
• Pintapuolinen hallinta:
  Keskityt vain oireiden lievittämiseen, esimerkiksi lääkitsemällä tai kokeilemalla jatkuvasti erilaisia palautumiskeinoja, mutta et puutu stressin perimmäisiin syihin.

Tiedostaminen ja toiminta ovat avainasemassa. Kun ymmärrät, että oireet ovat kehon ja mielen viesti ylikuormituksesta, voit ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin hyvinvointisi parantamiseksi. Ne eivät ole esteitä, vaan reittejä kohti parempaa itsetuntemusta ja hyvinvointia. Jos torjut tai selittelet oireitasi, saatat huomata ajautuvasi yhä uudelleen samaan uupumuksen kehään. Stressin oireet voivat olla arvokkaita varoitusmerkkejä, jotka ohjaavat sinua kohti tasapainoisempaa elämää, jos vain suostut kuuntelemaan niitä. Tunnistamalla omat reaktiosi stressiin voit ottaa ensimmäisen askeleen kohti parempaa tasapainoa. Mitä jos sen sijaan, että syyttäisit itseäsi tai muita, kysyisit itseltäsi: mitä kehoni yrittää minulle kertoa? Oireiden kanssa ei tarvitse taistella – ne voi ottaa oppaaksi kohti kestävää hyvinvointia.

Muutos ei myöskään ole vain oman mielemme sisäinen prosessi – se ulottuu myös elämämme eri osa-alueille. Kun haluamme päästä eroon uupumisen kierteestä, meidän on opittava tekemään valintoja myös ihmissuhteissamme, työssämme ja muissa elämämme osa-alueissa. Jos ympärillämme on ihmisiä, jotka vaativat meiltä liikaa tai eivät kunnioita rajoja, meidän on tehtävä tietoisia valintoja siitä, miten ja millä ehdoilla haluamme olla heidän kanssaan tekemisissä. Samoin työelämässä meidän on osattava arvioida, mitkä velvoitteet ja odotukset ovat kohtuullisia ja missä kohtaa on tarpeen pyytää tukea tai rajoittaa vaatimuksia. Tasapainon löytäminen ei tarkoita vain omaan palautumiseen keskittymistä, vaan myös sitä, että rakennamme ympäristön, joka tukee meidän hyvinvointiamme.

Stressi ja uupumus voivat tuntua väistämättömiltä, mutta kun ymmärrämme niiden juurisyyt ja miten ne liittyvät ajattelutapoihimme, voimme alkaa muuttaa suuntaamme. Tiedostaminen on avain, mutta muutos vaatii myös tekoja. Meidän on opittava kuuntelemaan kehon ja mielen viestejä, asettamaan rajoja ja tekemään valintoja, jotka tukevat hyvinvointiamme kaikilla elämän osa-alueilla. Kun tunnistamme stressin oireet varoitusmerkkeinä, voimme kohdata ne lempeästi ja rakentaa tasapainoisemman elämän. Pysähtymällä kuuntelemaan itseämme ja tekemällä tietoisia valintoja voimme päästä irti haitallisesta stressistä ja uupumuksesta ja astua kohti kestävämpää hyvinvointia ja kokonaisvaltaista elämää.

Merja Takamäki

Haluatko valmennusta stressin hallintaan? Ota yhteyttä!

Tule mukaan Palautumisen avaimet -valmennukseen ja opit hallitsemaan stressiä sekä vahvistamaan hyvinvointiasi. Jos kiinnostuit, jätäthän yhteystietosi alle!